DILI, 28 marsu 2024 (TATOLI) –Iha dadeer ne’e (08h50), anin-tasi huu habidu ai-kasi tahan haklaken malirin iha Jardin. Huu habidu mós Bandeira RDTL naklekar iha anin leten hamutuk ho Bandeira mutin hakerek ho liafuan “Tatoli”.
Ai-kakeu no ai-hun sira seluk mós iha Jardin ne’e oferese nia mahon iha loromatan nia terik. Tasi-ibun Farol ho nia kmanek rasik besik iha Estrada. Iha fatin ne’e, iha uma-mutin boot ida ho arkitetu portugés, kakuluk kór mean, Xaminé iha leten, iha plaka metan orna ho letra kór osan-mean liafuan “Senopati 1” bahat-metin iha parede-lolon monok.
Iha plaka ne’e nia laran, iha emblema RDTL no logotipu husi CNC no mós iha liafuan Senopati 1 nia okos, hakerek ho letra tinta osan-mean, iha leten, nune’e:
Uma ne’e harii iha dékada 1950. Tempu okupasan militár Indonézia uza hodi detein, interroga no tortura timoroan sira sira ne’ebé luta ba ukun rasik aan. Fatin ne’e mós sai sentru ba aprezentasaun periódika prizioneiru polítiku sira ne’ebé hetan liberdade kondisionál, dadur barak mak dezaparesidu (lakon) iha fatin ne’e hafoin sira aprezenta aan.
Detein. Interroga. Tortura. No, lakon. Liafuan sira ne’ebé lori ema hanoin kona-ba terus no sakrifísiu ida.
Tuir Disionáriu dalen tetun, detein ne’e katak taka-netik iha fatin ruma, la husik sai (hasohan). Interroga ne’e husuk barak kona-ba buat ida atubele hatene kazu ida (husu, litik, hakusuk).
Tortura (verbu) signifika uza forsa hodi halo moras ema nia isin ho intensaun aat ruma, liuliu atu haka’as ema ne’e atu hatete sai segredu ruma. Halo terus maka’as, hamosu moras ka laran-susar boot. Tortura (substantivu) ne’e hahalok uza forsa hodi halo moras ema nia isin ho intensaun aat ruma, liuliu atu haka’as ema ne’e atu hatete sai segredu ruma. No, lakon ne’e katak la iha ka la hetan ona, sees hosi ema nia hateken to’o haree la hetan. (Eufemístiku). Mate.
Senopati 1 fatin hasohan. Hakusuk. Moras. Mate. Senopati 1 sítiu istóriku ida iha sidade Dili. Senopati 1 maksasin monok ida iha istória luta Timor-Leste nian.
Senopati 1 haksumik iha kapitál Timor-Leste nian, kapitál ne’ebé nakonu ho istória nakukun no memória moruk, hanesan Invazaun 7 dezembru, Masakre 12 Novembru, no seluktan. Senopati 1 hamutuk ho fatin seluk iha sidade ne’e sai ona sasin nonok oinsá timoroan sira bele terus iha nia rain rasik. Demagojikamente – abuzu demokrasia. Dominasaun tiránika..(disionáriu Priberam) komete husi liman-besi (poderozu) estranjeiru, iha tinan 24 liubá.
Tuir dadus (livriñu) CNC – Centro Nacional Chega! Da memória à esperança (2021: 3-18), fatin sira-ne’e (sítiu istóriku) mak hanesan:
- Sítiu istóriku Toko Lay;
- Sítiu istóriku eis-departamentu sosiál portugés (Salaun asisténsia foun – UNTIM/UNTL);
- Sítiu istóriku salaun Matadouro;
- Salaun Istóriku Mota Maloa;
- Sítiu istóriku Ponte Cais Dili (Portu Dili);
- Sítiu istóriku Fatu Banko (Besukaer);
- Sítiu istóriku Semitériu Santa Cruz;
- Sítiu istóriku Ospitál Wira Husada;
- Sítiu Istóriku Quartel Brimob Bairru-Pité;
- Sítiu istóriku rezidénsia Manuel Carrascalão/Fundasaun Oriente;
- Sítiu istóriku Estrada Culuhun Dili;
- Sítiu istóriku rezidénsia Bispu Dioseze Dili;
- Sítiu istóriku Câmara eclesiastica;
Alende sítiu istóriku sira-ne’e, iha mós sítiu istóriku ho kategória fatin detensaun (CNC, 2021:19-29), hanesan sítiu istóriku Polres Dili, agora Pusat Kebudayaan, sítiu istóriku sede anteriór Polísia Militár Portugés/Caserna Palapaço (Atuál sede UDT), Sítiu istóriku salaun SOTA, Sítiu istóriku KOTIS, Sítiu istóriku Eis-KODIM Dili (múzeu)/Casa Europa, Sítiu istóriku Tropical (Plaza Hotel), Sítiu istóriku Komarka Balide, sítiu istóriku Sang Tai Hoo, Sítiu istóriku Mes Korem (Kartika Sari) iha Mandarin, Sítiu istóriku Postu SGI (Satuan Gabungan Intelijen), Sítiu Istóriku Polda Dili (Sentru Formasaun PNTL Dili), inklui Senopati 1 rasik.
Horseik (pasadu) – tempu okupasaun, no ohin (prezente) – tempu ukun rasik aan, Senopati 1 nafatin hamriik ho nia mahon no lalatak rasik. Horseik Senopati 1 nia mahon no lalatak nakukun tanba beran liman-kro’at no ukun rai seluk nian. Ohin, Senopati ‘nakfila’ sai “TATOLI” – Agência noticiosa Timor-Leste.
Iha fatin ne’e, hale’u ho du’ut matak no ai-funan buras sira. Iha mós ai-horis – haas, nu’u, hudi, ai-ata, ai-kafé no seluk, iha ne’ebé dadeer, meiudia no lorokraik, bele haree manufuik sira semo ba mai. Rona mós sira-nia lian hananu, iha ai-sanak leten.
Jeografikamente, Senopati 1, iha parte leste baliza ho rezidénsia prezidente Parlamentu Nasionál (PN), oeste ho Komisaun Anti Korrupsaun (CAC, sigla portugés), iha sul Embaxada Saharawi no rezidénsia eis-titulár sira, iha norte Travesa sérgio Vierra de Mello, nú. 10, iha ne’ebé bele goza anin-tasi huu husi illa Ataúro. Nune’e mós Jardin ho ai-funan kór oioin – mean, mutin, kinur, azul, roxu no seluktan. Iha dalan-ninin, iha Ai-kasi moris buras hamriik tutuir malu, ho banku, sai fatin ba pasa tempu livre.
Iha Senopati 1 nia mahon atuál ‘TATOLI’ haree Bandeira naklekar, haree mós oinsá ema (timoroan/estranjeiru) – feto no mane, ho otas oioin goza anin-tasi huu malirin, tuur iha ai-mahon sira-nia okos goza ‘ukun rasik’ aan nia folin ne’ebé hola kotu ho terus, susar, torturasaun, lakon no mate, iha sira-nia atividade.
- Timor-Leste, terra livre;
- Povo livre;
Senopati 1 horseik no Senopati 1 ohin istória la hanesan ona maibé memória – Detein. Interroga. Tortura. No, lakon, sei nafatin hakerek iha istória Timor-Leste nian, husi otas ba otas. Husi jerasaun ba jerasaun. Nune’e refleta ba pasadu ‘nakukun’ ne’e, timoroan sira hafolin no haroman hikas ho ahi-oan dame nian.
Dame ne’e kmanek;
Dame ne’e hakmatek;
Dame ne’e ksolok;
Dame ne’e domin;
Mundu ne’ebé kmanek bainhira iha dame – Pe. Heri Soares
Jornalista: Hortêncio Sanches
Editór: Rafael Ximenes de A. Belo