iklan

NASIONÁL, POLÍTIKA

TIC Timor, I.P sensibiliza “Identidade Unika” ba foinsa’e sira iha Dili

TIC Timor, I.P sensibiliza “Identidade Unika” ba foinsa’e sira iha Dili

Ajénsia Teknolojia Informasaun no Komunikasaun Timor, Institutu Públiku (TIC Timor, I.P, sigla portugés) Dirasaun Identidade Únika halo sensibilizasaun kona-ba “ID únika” ba foinsa’e sira iha Dili, iha Xanana Reading Room, Lecidere, kuarta (30/11). Imajen Tatoli/Nelia Fernandes.

DILI, 30 novembru 2022 (TATOLI)—Ajénsia Teknolojia Informasaun no Komunikasaun Timor, Institutu Públiku (TIC Timor, I.P, sigla portugés), kuarta ne’e, liuhosi Dirasaun Identidade Únika sensibiliza “ID únika” ba foinsa’e sira iha Dili, atu garante dupla identidade labele mosu iha Timor-Leste.

Notísia Relevante: TIC Timor, I.P sei  sosializa identidade únika ba entidade sira iha Ainaro no Aileu

“Ita-nia planu estratéjiku ba ID únika, nia objetivu mak bainhira ita implementa ida-ne’e ita sei buka posibilidade hotu-hotu atu garante katak dupla identidade labele mosu tan iha ita-nia nasaun,” Diretór Dirasaun Identidade Úniku TIC Timor, I.P, Florindo Guterres da Costa, hateten ba jornalista sira hafoin halo semináriu kona-ba Id Únika ba foinsa’e sira iha Dili, iha Sala Leitura Xanana Reading Room, Lecidere.

Programa sensibilizasaun ba identidade únika ida-ne’ebé agora halo iha Xanana Reading Room, antes ne’e halo ona iha munisípiu haat no sei ba tan iha munisípiu seluk maibé la’ós iha munisípiu sira de’it tanba sei halo mós iha postu administrativu sira.

Aleinde ida-ne’e, senibilizasaun ne’e mós TIC Timor, I.P sei hala’o ba instituisaun sira seluk hanesan parte edukasaun no la’os de’it ba instituisaun sira-ne’ebé relasiona ho Ministériu Administrasaun Estatál, maibé ba mós eskola sira iha Timor-Leste.

“Hosi ne’e, ita koko kolabora ho ajénsia balun ne’ebé iha kolaborasaun di’ak ona ho eskola atu bainhira ita fó sensibilizaun ne’e ema hotu bele hetan informasaun ne’ebé hanesan no klaru,” nia esplika.

Tuir nia, benefisiu ID Únika ein-jerál ba setór tolu (3) mak hanesan iha área Governu, setor privadu no sidadaun hotu ka populasaun sira-ne’ebé hela iha Timor-Leste, tanba benefísiu dahuluk mak haree hosi fornesimentu asiténsia ba sidadaun hotu-hotu.

“Nia benefisiu dahuluk mak ita bele haree hosi fornesimentu asisténsia ba ita-nia sidadaun hotu-hotu no ema hotu ne’ebé hela iha Timor. Ezemplu, bainhira ita-nia sistema ne’e realiza, ida mak bainhira ita-nia sidadaun balun lori nia identidade ne’ebé atu prova katak nia ne’e mak lori identidade ninian duni, benefisiu hosi ne’e mak bele fasilita no identifika katak ema-ne’e mak na’in ba ID ne’e duni. Ida ne’e fasilita buat barak ona, liu-liu husi nia implementasaun, verifikasaun no autentikasaun ba ita-nia sidadaun ida-ne’e, ninia kobertura ba asisténsia fó benefisiu barak ona ba kualker instituisaun sira-ne’ebé halo atividade iha Timor, inklui instituisaun privadu ho ajénsia no ministériu sira,” nia esplika.

ID úniku ninia diferensa mós ho BI no kartaun eleitorál, tanba iha ID únika nia funsaun lolos mak atu autentika no verifika sidadaun ida.

“Tanba, kartaun eleitorál ita hatene nia funsaun ita uza bainhira halo eleisaun no BI sai hanesan ita-nia kartaun identidade ne’ebé bainhira ita presiza buat ruma no atu fornese buat ruma ita hatudu ida-ne’e. Maibé ID únika ninia funsaun loloos mak atu autentika no verifika sidadaun ida. Nia diferensia, katak agora daudaun kartaun konvensionál ka legál sira ba identidade úniku sai hanesan ita-nia identidade dijitál ida-ne’ebé sidadaun sira iha, sai hanesan identidade dijitál ida-ne’ebé bele prova katak ema-ne’e mak ema-ne’e duni, nia diferensa boot mak ida-ne’e,” nia hateten.

Ne’ebé, tuir nia, bainhira Timor-Leste utiliza fornesimentu asisténsia ba ninia populasaun hotu-hotu iha Timor, utilizasaun identidade únika ida-ne’e bele fasilita serbisu ne’ebé Governu fó asisténsia ba populasaun hotu.

Bainhira mak halo rejistrasaun ba sidadaun sira, nia hatán, tuir planu TIC Timor, I.P katak bainhira sistema prontu bele halo ona rejistu tanba agora daudaun iha hele prosesu aprovizionamentu.

“Konserteza, ita sempre iha teste ka koko uluk nia fallansu iha ne’ebé no ita koko hadi’a fila-fali no bainhira ita halo teste ne’e hotu ona mak ita halo rejistrasaun. Tanba tuir ita-nia planu iha 2024 to’o 2025, ita halo non aida-ne’e,” nia informa.

Prosesu aprovizionamentu kona-ba ID únika ne’e Konsellu Ministru (KM) foin aprova iha fulan juñu foin lalais, ne’ebe nia prosesu aprovizionamentu ne’e la’o neineik.

“Tanba, sistema indentidade únika ne’e uza teknolojia ne’ebé iha kompleksidade uitoan liu-liu ita kaptura ita-nia jeometriku sira, entaun ida-ne’e presiza revizaun dokumentus ne’ebé ita tenke harre didi’ak no ita lakohi ansi, tanba bainhira ita ansi no implementa hotu no fallansu iha, ita tenke hadi’a fali buat barak. Entaun, nusa ita la prepara didi’ak kedas, nune’e bainhira ita implementa, ita bele implementa la’o di’ak,” nia dehan.

Community Engagement Officer iha Sala Leitura Xanana Reading Room, Elias de Jesus, agradese ba TIC Timor, I.P tanba bele iha inisiativa hodi hasa’e foinsa’e sira-nia koñesimentu kona-ba ID úniku.

“Ha’u agradese ba TIC Timor, I.P ne’ebé ho inisiativa kolabora ho Sala Leitura Xanana Gusmão, hodi realiza semináriu ne’e atu fahe informasaun balun relasiona ho ID únika. Koolaborasaun ida-ne’e, pela primeira vez Sala Leitura  Xanana Gusmão ho TIC Timor, I.P realiza, entaun ha’u hanoin ida-ne’e la’ós dahuluk maibé espera ba oin sei kontinua no halo barak liután iha futuru,” nia hateten.

Estudante Universidade Nasionál Timor-Lorosaé (UNTL), Agapito Tilman Barreto, apresia tebes ba TIC Timor, I.P ne’ebé realiza semináriu kona-ba ID úniku ne’e tanba bele hasa’e foinsa’e sira-nia koñesimentu kona-ba asuntu refere.

“Ha’u apresia tebes ba semináriu ne’e, tanba dala barak iha semináriu ko’alia kona-ba área seluk, maibé ita la tau prioridade hanesan iha temátiku ne’ebé ohin aprezenta. Entaun ida-ne’e interresante tebes, liu-liu ba ami foinsa’e sira tanba bele halo ami hatene liután oinsá atu kria ID únika. Alende ne’e, hanesan estudante, ha’u sente kontente tebes bele mai partisipa semináriu ne’e, tanba ami bele hetan buat ruma hosi semináriu ne’e no ami labele hatene de’it hosi ne’e, maibé ami presiza fahe fila-fali ba ami-nia kolega estudante sira ka ema sira-ne’ebé presiza hatene,” nia dehan.

Entretantu, tuir Diretór Dirasaun Identidade Únika TIC Timor, I.P ne’e hateten katak ID únika ne’e TIC Timor, I.P sei rejistu ba ema hotu-hotu inklui refujiadu no estranjeiru sira-ne’ebé hela iha Timor.

Jornalista : Nelia Fernandes


Editór       : Cancio Ximenes

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!