BAUKAU, 02 Marsu 2026 (TATOLI)—Autoridade Munisipál Baukau (AMB) hamutuk ho Konsellu Munisipál Kombatente Libertasaun Nasionál (CMCLN-sigla portugeza), Segunda ne’e, realiza misa agradesimentu hodi selebra Loron Nasionál Veteranu ba dasiak.
Prezidente Autoridade Munisipál (PAM) Baukau, Veneranda Eurico Lemos Martins hato’o agradesimentu ba entidade hotu-hotu ne’ebé partisipa iha misa referida liuliu atu dignifika eroi ne’ebé lakon vida tanba luta to’o Timor-Leste hetan ukun rasik an.
“Ohin ita halibur malu atu agradese ba ita-nia eroi, ba luta a sira-ne’ebé ohin la hamutuk ona ho ita. Agradesimentu ne’e tanba liuhusi sira-nia sakrifísiu labele goza hamutuk ho ita ohin loron,” Prezidente Autoridade Munisipál hateten iha Igreja Katedrál Vila Antiga, Segunda ne’e.
Eis deputada ne’e nafatin louva veteranu hotu nia dedikasaun ne’ebé la koñese kole hahú husi luta ba ukun an no nafatin atu kontribui ba konstrusaun Estadu hafoin Timor-Leste hetan libertasaun nasionál.
Veneranda liuhusi Loron Nasionál Veteranu hato’o mensajen ba entidade hotu-hotu iha Baukau liuliu veteranu atu nafatin lolo-liman ba malu hodi liberta povu ne’ebé konsideradu seidauk ramata luta ba dezenvolvimentu iha Baukau.
Iha fatin hanesan, Sekretáriu Jerál CMCLN Baukau, Roberto Carlos da Costa ‘Laran Taridu’, hateten akontesimentu konferénsia Maubai tinan 1981 deside re-organiza funu ho palavra orden ‘mate ka moris ukun rasik an’ iha-ne’ebé aleinde lakon vida maibé balun sei moris hodi kontinua kontribui ba rekonstrusaun Estadu.
“Agradese ba hotu-hotu nia prezensa hodi dignifika ita-nia asu’ain sira-ne’ebé mate ba rai ida-ne’e,” Laran Taridu hateten.
Nia hatutan CMCLN Baukau nafatin halo serbisu bazeia ba estatutu CCLN no knaar importante ne’ebé atu halo mak iha setór edukasaun iha-ne’ebé kontinua eduka jerasaun foun kona-ba patriotizmu no apoia bolsa estudu ba estudante liuhusi kooperasaun ho Governu nune’e garante sustentabilidade estudu iha futuru.
Seluk mak setór saúde iha-ne’ebé CMCLN Baukau liuhusi estrutura anteriór estabelese ona Klínika Saudozu David Alex ‘Daitula’ ne’ebé halo atendimentu ba kombatente sira nune’e garante moris naruk iha prosesu konstrusaun Estadu.
Aleinde ne’e, CMCLN Baukau sei halo planu inklui organiza atu lista reklamasaun husi kombatente no rekomenda ba nasionál hodi prezerva nu’udár memória instusionál iha Munisípiu Baukau
“Kombatente bele simu ona pensaun husi Estadu maibé barak mak sei moris iha kondisaun ki’ak,” Laran Taridu argumenta.
Entretantu, selebrasaun Loron Nasionál Veteranu iha Munisípiu Baukau aloka orsamentu hamutuk $4.500 ne’ebé apoia husi CCLN $2.500 no AMB rihun $2 iha-ne’ebé realiza ho atividade tolu hanesan ohin misa agradesimentu, kari ai-funan no sei enserra isár bandeira iha resintu Autoridade Munisipál Vila Nova, Tersa (03/03/2026).
Estadu deside loron 03 Marsu ne’e sai Loron Nasionál Veteranu tanba iha loron 03 Marsu 1981, Timor-Leste hahú reorganiza funu ba libertasaun nasional, hafoin baze-de-apoiu rahun.
Data istórika ne’e liga ba Konferénsia Nasionál FRETILIN iha Maubai (Vikeke) no iha loron 03 Marsu ho orientasaun hosi membru Comité Central da FRETILIN (CCF) sobrevivente na’in-rua, Xanana Gusmão no Ma’Huno, no konferensista sira hili membru CCF na’in-sia (9) foun tan no foti desizaun importante lubuk ida, hodi libertasaun nasionál iha reorganiza luta territóriu tomak.
Hosi konferénsia ida-ne’e mak rezisténsia armada moris filafali iha ai-laran no povu hetan fali nia esperansa no halo mundu hakfodak.
Selebrasaun dahuluk ba Loron Nasionál Veteranu ne’e, akontese iha tinan 2017. Veteranu no Kombatente Libertasaun Nasionál sira mak kompostu hosi frente armada, frente klandestina no frente esterna ka diplomátika.
Jornalista: Natalino Belo
Editór: Xisto Freitas da Piedade





