DILI, 22 marsu 2021 (TATOLI)—Eis Membru Asembleia Konstituente, Francisco Martins da Costa Pereira Jerónimo, hateten revizaun ba Konstituisaun Repúblika Demokrátika Timor-Leste (RDTL) depende ba vontade polítika iha Parlamentu Nasionál.
Francisco Martins da Costa Pereira Jerónimo hateten, Konstituisaun RDTL halo ona tinan 19 no loron ohin importante tebes ba Timor-Leste, tanba Konstituisaun RDTL vigora iha loron 1 maiu 2002, no nia mos hola-parte hamutuk ho membru Asembleia Konstituente na’in-88 seluk ne’ebé eleitu iha loron 30 agostu 2001, asina iha loron 22 marsu 2002 hodi aprova konstituisaun mak sai hanesan lei fundamentál ba Estadu Direitu Demokrátiku.
Nia dehan, haree ba ezekusaun ka kumprimenta ba Konstituisaun RDTL durante tinan 19 seidauk iha entendimentu loos kona-ba artigu ne’ebé prevee ba podér, ba artigu sira seluk laiha problema tanba ema hotu entende.
“Maibé, se iha hanoin atu halo revizaun atu bele koloka serteza loloos hodi halo intendentimentu loloos ba artigu ida podér ne’e. Ha’u hanoin tempu ona ba deputadu sira atu halo revizaun tanba iha konstituisaun hateten bainhira liu ona tinan neen (6) hanoin hakarak halo revizaun, deputadu sira bele halo revizaun,” Eis Deputadu iha lejizlatura dahuluk ne’e informa asuntu ne’e ba jornalista sira, relasiona ho aniversáriu tinan 19 asembleia konstituente nian, iha resintu Parlamentu Nasionál, segunda ne’e.
Nia hatutan, interpretasaun ba Konstituisaun RDTL durante ne’e laiha problema, maibé polítiku sira mak seidauk halai ‘hanesan’.
“Ne’ebé, tempu ona deputadu sira iha hanoin atu halo revizaun hodi esplika klaru liu. Di’ak liu halo revizaun ba artigu balun ne’ebé seidauk iha interpretasaun ‘hanesan’, nune’e dehan artigu ida-ne’e ninia intensaun mak hanesan ne’e,” nia dehan.
Eis Membru Asembleia Konstituente ne’e refere liubá podér polítiku nian, hanesan rezultadu eleisaun parlamentár.
“Ha’u bele hateten hanesan ne’e, maioria parlamentár ka partidu mais votadu ida bainhira manán tiha iha eleisaun maibé labele prenxe maioria, partidu ne’ebé la manán eleisaun bele halai hamutuk forma Governu. Interpretasaun sira-ne’e di’ak liu tau loloos tiha, katak partidu ne’ebé manan maioria iha eleisaun nia mak hahú uluk prosesu atu bele kaer ukun,” Ministru ba Asuntu Parlamentár no Komunikasaun Sosiál ne’e subliña.
Nia akresenta, bainhira partidu mais votadu la konsege forma Governu entaun partidu segundu votadu bele halibur hamutuk hodi foti podér ne’e.
“Maibé akontese agora ne’e seidauk to’o iha-ne’ebá, partidu balun ne’ebé la manán iha eleisaun halibur malu tiha maioria. Ida-nee mak ha’u dehan karik deputadu sira iha hanoin halo revizaun ne’e, bele,” nia dehan.
Tuir nia, di’ak liu esplika klaru partidu ne’ebé manán iha eleisaun, nia mak iha direitu primeiru atu hahú halibur malu hodi kaer ukun.
Bazeia ba Konstituisaun RDTL artigu 154 (Inisiativa no tempu halo Revizaun nian), alínea 1 hateten Deputadu no Bankada Parlamentár sira mak halo inisiativa revizaun nian ba Lei Inan.
Alínea 2, hatutan Parlamentu Nasionál bele halo revizaun Lei-Inan liu tiha tinan neen sura hosi data publikasaun ida ikus liu kona-ba lei revizaun nian.
Alíneia 3, hateten prazu tinan neen atu halo revizaun ba dalauluk ba Lei-Inan ida-ne’e nian, sei konta hosi loron ne’ebé Lei-Inan tama iha vigór.
Alínea 4, subliña, Parlamentu Nasionál, lalika haree ba prazu tempu nian, bele asume kbiit atu halo revizaun Lei-Inan, wainhira Deputadu barak liu baluk-lima haat (4/5) ne’ebé hala’o sira-nia knaar mak hakarak.
Alínea 5 mensiona, proposta ruma kona-ba hala’o revizaun ba Lei-Inan tenke hatama ona iha Parlamentu Nasionál iha loron atus ida ruanulu nia laran, molok atu hahú haksesuk.
Alínea 6 hosi artigu 154 ne’e mós esplika, atu hato’o projetu ruma ba Revizaun Lei-Inan, nu’udar hateten ona iha númeru hirak liubá, eh seluk-seluk tan, sei bele hato’o duni iha prazu loron 30 nia laran.
Jornalista: Evaristo Soares Martins
Editór: Cancio Ximenes