iklan

HEADLINE, MUNISÍPIU, VIQUEQUE

Komemorasaun tinan-20 Konstituisaun RDTL atu relembra prosesu elaborasaun

Komemorasaun tinan-20 Konstituisaun RDTL atu relembra prosesu elaborasaun

Atividade komemorasaun tinan-20 Konstituisaun RDTL, iha salaun administrasaun munisípiu Viqueque, sesta (07/10). Imajen Tatoli/Vitorino Lopes da Costa

VIQUEQUE, 07 outubru 2022 (TATOLI)—Parlamentu Nasionál (PN), sesta ne’e, komemora tinan-20 Konstituisaun Repúblika Demokrátika Timor-Leste (K-RDTL), iha munisípiu Viqueque.

Prezidente Parlamentu Nasionál, Aniceto Guterres Lopes, halo abertura atividade komemora tinan-20 Konstituisaun RDTL, iha salaun administrasaun munisípiu Viqueque, sesta (07/10). Imajen Tatoli/Vitorino Lopes da Costa

Prezidente Parlamentu Nasionál (PPN), Aniceto Guterres Lopes, hateten, ámbitu ne’e atu relembra experiénsia iha prosesu elaborasaun K-RDTL, iha períodu Asembleia Konstituinte no implementasaun lei-inan rasik.

“Timor-oan hotu sai autór prinsipál iha prosesu sira, nune’e tinan ne’e espesiál hodi hanoin hikas memória tinan-20 liubá kotuk bainhira harii no aliserse Estadu ho Konstituisaun RDTL. Konstituisaun nu’udar kompromisu  hosi timor-oan ida-idak tau hamutuk hodi harii Estadu, hakerek iha Kontituisaun ne’ebé aprova hosi membru Asembleia sira,” PPN hateten iha ninia diskrusu abertura komemorasaun tinan-20 Konstituisaun RDTL, iha salaun administrasaun munisipál, sesta ne’e.

Tuir Aniceto Guterres, sidadaun hotu inklui ukun-na’in sira iha dever no obrigasaun hodi kumpre Konstituisaun tanba hakerek no aprova hosi reprezentate povu.

“Ita-nia Konstituisaun la hanesan ho rai sira seluk. Timor-Leste ninia prosesu feitura Konstituisaun hanesan prosesu demokrátiku tanba ema ne’ebé hakerek no aprova Konstituisaun hili direta hosi timor-oan sai membru Asembleia Konstituinte hamutuk na’in-88 hodi elabora Konstituisaun hodi sai aliserse no sai lei-inan ba Estadu.  Antes restaurasaun ne’e,  Konstituisaun aprova iha loron 22 marsu 2002, hafoin liu tiha, durante tinan-20 Konstituisaun maka sai baze lei hotu ne’ebé Parlamentu Nasionál  no Governu prodús no tanba irarkia labele lei ne’ebé kontra prinsípiu no valór ne’ebé konsagra iha Konstituisaun. Tanba ne’e ita labele kontra lei-inan,” nia akresenta.

Notísia relevante: PN komemora tinan 20 ezisténsia Konstituisaun RDTL iha Bobonaro

Atividade expozisaun dokumentu Asembleia Konstituinte iha ámbitu komemorasaun tinan-20 Konstituisaun RDTL, iha salaun administrasaun munisípiu Viqueque, sesta (07/10). Imajen Tatoli/Vitorino Lopes da Costa

Komorasaun loron istóriku ne’e realiza ho atividade expozisaun dokumentu Asembleia Konstituinte, mini semináriu no quiz ba estudante sira durante loron-ida.

PN iha inisiativa komemora loron ne’e iha munisípiu atu komunidade bele haree dokumentu sira uluk kona-ba kriasaun Konstituisaun.

“Autór ba Asembleia na-in-88 oras ne’e balun fila ona ba mundu seluk no balun ne’ebé  sei  moris fahe informasaun kona-ba prosesu hakerek Konstituisaun ba sidadaun sira iha munisípiu ida-ne’e. Membru Asembleia mai hosi partidu hamutuk 12,” nia informa.

Iha fatin hanesan, Administradór munisípiu Viqueque, Januário Soares ‘Bolly’, agradese ba PN ne’ebé mai hamutuk komunidade hodi komemora loron ne’e.

“Ita hamutuk komemora loron ne’ebé liuhosi funu naruk, iha  tinan 1975 to’o Timor-Leste hetan independénsia no Nasaun Unida hala’o knaar iha ita-nia rai, ita hahú eleisaun ne’ebé ema hotu partisipa, ikus mai ita estabelese Asembleia Konstituinte hodi kria Konstituisaun ne’ebé vigór to’o ohin loron,” Autoridade munisipál ne’e hato’o.

Abitante Viqueque husu PN hadi’a artigu balun

Iha biban hanesan, Abitante lokál, Elvino da Cruz, husu PN hadi’a artigu balun.

“Buat hirak ne’e prevee iha Konstituisaun maibé bainhira Governu atu hala’o presiza liuhosi eleisaun, ita dala barak tama eleisaun, partidu Frente Revolusionária de Timor-Leste Independente (FRETILIN) mais votadu maibé iha artigu balun satán netik. Ohin ita hateten prinsípiu ne’ebé prevee iha Konstituisaun ne’e mantein, artigu balun ita labele muda maka hanesan símbolu nasionál, bandeira RDTL, imblema no hino nasionál,” abitante ne’e dehan.

Aleinde ne’e, nia refere ba artigu ne’ebé ko’alia kona-ba formasaun Governu presiza hadi’a tanba formasaun Governu ba partidu ne’ebé manán mak bele forma.

Depois atu ba forma tenke kria fali komisaun hodi forma aliansa maioria parlamentár. Ami-nia rekomendasaun ba Parlamentu Nasionál Komisaun A atu hadi’a artigu 106 kona-ba nomeasaun hodi nune’e ita bele la’o ba oin atu  povu fó votu konfiansa ba partidu ida bele konkretiza,” nia sujere.

Nune’e mós, Abitante, Celeste Amaral, husu Komisaun A presiza haree artigu 13 no 14.

“Iha artigu 13 ko’alia kona-ba lian ofisiál nasionál Timor-Leste uza lian rua, maibé ita prioridade ba lian portugés, ita haluha tetum tanba iha eskola manuál tetum atu hanorin estudante laiha. Entaun, oinsá ita dezenvolve lian tetun ka ita husik de’it membru deputadu sira presiza haree artigu ida-ne’e. Nune’e mós,  iha artigu 14  ko’alia kona-ba símbolu nasionál bandeira, emblema no hino nasionál ne’ebé maka hatuur ona iha lei. Dala barak ita kanta hino nasionál, balun hit liman, balun halo kontinénsia no balun hamriik metin, entaun membru Parlamentu sira bele deside hili ida hodi  ita halo uniforme,” atuál profesora Sekundáriu Santo Estevão ne’e sujere.

Hakatan ba preokupasaun ne’e, Prezidente Parlamentu Naisionál, Anaceto Guterres Lopes, hateten, kontinénsia dalabarak ema tau liman iha hirus-matan no balun hamriik firme atu  uniformiza sentidu kontinénsia  Parlamentu bele kria lei ida ka pasa de’it rezolusaun ida hodi uniformiza.

Enkuantu, kona-ba formasaun Governu iha ona prosesu revizaun Konstituisaun, karik artigu 106 bele tau ba konsiderasaun halo revizaun.

“Kona-ba artigu 106 oinsá hamosu maioria parlamentár, ida-ne’e ami barak mós preokupa, atu evita entrepretasaun oin-oin, sei iha ona revizaun Konstituisaun karik parese ida-ne’e tau ba konsiderasaun hodi halo revizaun no fixa kedas buat ruma. Loloos ne’e laiha problema tanba ne’e la’ós ona entrepretasaun, maibé ida-ne jogu poder ita hakarak forma Governu ida labele haluha lejitimidade demokrátika. Ezemplu, tinan 2007 FRETILIN manán eleisaun, partidu sira ne’ebé lakon maka hamutuk fali mak forma Governu, FRETILIN sai opozisaun,” nia hato’o.

Prezidente Komisaun A ne’ebé trata ba asuntu Konstituisaun no Justisa, Joaquim dos Santos, hateten, kona-ba artigu 14 iha regra protokolu maibé ema la komprende Estadu kria regra serimónia kontinénsia.

“Ha’u hanoin Estadu kria ona regra, bainhira eskola sira realiza serimónia isar bandeira, profesór sira tenke haree regra protukolu.  Kona-ba jestu ne’e ha’u hanoin laiha definisaun, maibé respeitu iha serimónia públiku. Enkuantu, lian tetum problema iha polítika edukasaun Governu no Parlamentu ninia desizasaun kona-ba lei báziku edukasaun nune’e mós kona-ba lian ofisiál sira hodi halo dezenvolve la’ós portugés maibé lian tetum hotu,” nia esplika.

Kona-ba formasaun Governu, tuir Deputadu Bankada FRETILIN ne’e, bele halo revizaun ba artigu formasaun Governu maibé prosesu presiza dois tersu tuir kritériu Asembleia nian.

“Maibé to’o oin loron polítika Timór seidauk iha indikasaun ne’ebé forte katak ita konsege emenda ba Konstituisaun, haree eleisaun sira ne’e seidauk iha partidu ida manán maioria absoluta. Ita sei iha difikuldade manán maioria absoluta hodi aprezenta proposta alterasaun halo emenda ba Kontiusaun. Ba prekupasaun sira-ne’e ita bele halo alterasaun, maibé polítiku tenke kria  kondisaun atu prienxe kritériu,” Deputadu bankada Governu dehan.

Atividade ne’e partisipa hosi  membru Asembleia Konstituinte sira, estudante sekundáriu, profesór  inklui entidade relevante sira.

Jornalista   : Vitorino Lopes da Costa

Editora        : Julia Chatarina

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!