iklan

OPINIAUN

Juventude vs Juventuda: Konflitu buras ba nafatin

Juventude vs Juventuda: Konflitu buras ba nafatin

Hakerek-na'in, Vasco de Jesus, estudante ISFIT

Introdusaun

Haree ba realidade ohin loron juventude sai asuntu ne’ebé halo sosiedade ne’e ulun moras uitoan, nune’e ha’u koko reflete hodi hatuur liafuan rua hanesan tema prinsipál ba artigu ida ne’e mak “Juventude vs Juventuda”. Liafuan juventude mak ema sira ne’ebé hakat sai ona husi mundu labarik nian, entre adolesente no adultu ho idade 15 ba 29. Liafuan juventuda kabe ba liafuan rua, JOVEN no TUDA. Liafuan tuda hanesan verbu ida ne’ebé indika ba asaun ruma. No ita hatene sentidu husi liafuan tuda ne’e rasik. Maibé, signifika husi liafuan ida ne’e hanesan arte figurativu ida ne’ebé reprezenta mós hahalok kriminál ne’ebé atuál tebes iha rai ida-ne’e. Liafuan juventuda la eziste iha disionáriu akadémiku, maibé nia sai ona vokabuláriu loron-loron iha sosiedade nia tilun.

Haree tema husi artigu ne’e sente komik, maibé ida ne’e formula husi realidade rua ne’ebé la hanesan. Ita hatene katak juventude sira uluk barani ho espiritu nasionalizmu maka’as tebes ba rai ida-ne’e, uniaun ida ne’ebé halo rai seluk mós tuur la lahakmatek, toba mós la dukur, la’ós katak sira ne’e violentu maibé sira hakribi violentu ho dalan ne’ebé loos liuhusi hakilar ba direitu rai ida-ne’e nian. Maibé, kontráriu ho juventude sira ohin loron diferente tebes iha ne’ebé halo nia timoroan rasik mak la’o ladiak no sente la haksolok iha nia rain. Hanesan ita haree asaun konkretu balun ne’ebé rai ida-ne’e hasoru bebeik mak; tuda malu iha fati-fatin entre bairu-bairu, eskola ho eskola, oho malu, asalta malu, tuku malu nst. Ida ne’e mak juventude sira uluk nia mehi ba rai ida ne’e ka? Se los mak bele muda? No saida mak ita tenke halo? Ha’u hanoin liuhusi pergunta hirak ne’e bele loke liután ita-nia orizonte ba realidade atuál sira.

 

Situasaun atuál

Atualmente, konflitu sai tiha hanesan vokabulariu babain ida iha ema nia tilun, hanesan ita hatene situasaun sira sai aat liu tan, juventude sira hamout an iha konflitu nia laran husi loron ba loron, sira nafatin sadik malu diretu no indiretu, oho malu, hana malu, taa malu entre bairu-bairu sorin seluk ne’ebé sai pior mak estudante ho estudante ne’ebé usa hela uniforme eskola nian kaer fatuk hodi tuda malu, hein malu iha dalan nst. Konflitu hirak ne’e mosu dalabarak iha fatin públiku Díli laran, ida ne’ebé ita hanaran Kapital. Realidade konkretu ne’ebé ita bele anota liu-liu iha parte movimentasaun ba mai iha tempu kalan, imajina, timoroan rasik la barani la’o iha oras 9 kalan ba leten iha nia sidade rasik, la’ós tauk ba buan ka tauk ba asu atu tata, maibé tauk ba ida ne’ebé ita hanaran timoroan ne’e rasik, ne’ebé iha kalan nakfilak tiha ba traidór; sona, tuda, baku, duni ida tan mak sira ta’uk ba avo fuuk mutin álias rama ambom.

Se nune’e bebeik rai ida ne’e bele sai tiha fali fatin ba kriminozu sira, ha’u hanoin ida ne’e la’ós buat di’ak ne’ebé ema kontinua halo, ita hatene kauza husi hahalok krimi nian ne’e fó impaktu ladi’ak ba ema seluk nia moris mós, liu-liu ba liberdade ema seluk nian atu movimenta ka sirkula ba mai iha nia rain rasik. Iha ita-nia konstituisaun RDTL artigu 44 hatuur ona liderdade sirkulasaun ba nia rain rasik katak ema iha liberdade atu la’o, ema iha liberdade atu haksolok iha fati-fatin no sente duni ne’e ha’u-nia rain sein impedimentu husi ema seluk. Juventude sira ne’ebé ema dehan esperansa ba nasaun ida ne’e sai fali autór ba krimi sira, nafatin fila kotuk ba malu, oin sei nakukun ba malu, haburas ego, maibé sira la konsiente katak sira iha faze limitasaun ba sira-nia moris rasik.

Husik tiha situasaun atuál ita hakat ba diverjensia entre juventude uluk no juventude agora nian.

Juventude uluk Vs Juventude agora

Istorikamente, juventude sira uluk barani ho espiritu nasionalizmu boot tebes ba rai ida-ne’e, uniaun ida ne’ebé halo rai seluk mós tuur la lahakmatek, toba mós la dukur, la’ós katak sira ne’e violentu maibé sira hakribi violentu ho dalan ne’ebé loos liuhusi hakilar ba direitu rai ida-ne’e nian.

Hatudu sira-nia sentidu nasionalizmu no patriotizmu boot tebes ba rai ida-ne’e. Faktu istóriku ne’ebé marka iha timoroan sira-nia fuan mak akontesimentu 12 novembru 1991, ema rihun halibur hamutuk  iha dispozisaun ai-funan ba joven independensia Sebastião, ida ne’ebé mate iha loron 28 fulan-outubru1991, durante vizita Pieter Kojimans, relatór espesiál ONU nian kona-ba tortura.

Juventude sira uluk halo asaun la’ós ho kro’at ka ho kilat maibé ho barani. Arma ne’ebé sira iha mak barani hodi duni fila forsa indonézia sira ho lian Melayu ne’ebé dehan Kapang kalian pulang?

Liafuan ida ne’ebé nakonu ho espiritu. Tan ne’e Liafuan ukun rasik an ne’e la’ós liafuan mamuk, maibé, liafuan ida ne’ebé iha nia folin rasik, kanek, terus, lakon isin no mate. No liuhusi barani ida ne’e mak loke rai seluk nia matan ba rai ida-ne’e no hetan duni vitoria ne’ebé marka iha 20 maiu 2002. Sai tiha juventude sira tempu uluk nian ita ba haree fali juventude sira tempu ohin nian.

Atualmente Juventude sira ohin loron diferente tebes hatudu sira-nia arogánsia, iha ne’ebé halo nia timoroan rasik mak la’o ladi’ak no sente la haksolok iha nia rain, krimi kontinua iha fati-fatin; tuda malu iha fatin-fatin entre bairu-bairu, eskola ho eskola, oho malu, asalta malu, tuku malu nst. Sira ladun fo valór ba espiritu nasionalismu ne’ebé juventude sira uluk kuda, se fó valór karik tanba sa tenke oho malu fali, ida ne’ebé hanaran an timoroan rasik, hela iha rai ida, simu natureza ne’ebé hanesan, klima hanesan, koalia lian ne’ebé hanesan nst. Iha ne’e halo ha’u hanoin fali bispu emeritu Dom Filipe Ximenes Belo nia liafuan ne’ebé dehan katak, ita manan ona liberdade maibé lakon iha morál. Ipoteze ne’ebé sai realidade duni iha juventude kontemporania sira.

Kauza sira

Kauza balun ne’ebé tuir ha’u-nia peskiza rasik hodi forma karakter timoroan nian rasik mak hanesan tuir mai ne’e:

Istória: Tan rai ida-ne’e foin sai husi pos-konflitu. Istorikamente, liuhusi prosesu ne’ebé mak naruk tebes; kolonizasaun portugeza sira durante tinan 445, okupasaun estranjeira seluktan mak hanesan; Australianu sira, Holandesa sira no Japonesa sira durante tinan tolu, no parte Indonézia durante tinan 24. Nune’e, psikolojikamente liuhusi istória naruk ne’e forma timoroan nia mentalidade sei nunguranga, iha livru MAI HAREE TIMOR ne’ebé hakerek husi Bispu sira timoroan, iha sub-tema balun deskreve nune’e: timoroan “Gosta sadik ema, maibé la gosta ema sadik nia. Gosta festa, hemu tua, dansa, buka lia, soran malu, no luli malu tanba iha lia. Uainhira odio bele to’o derasan sira passa; difisil atu husu perdua ka fo perdaun” (Cfr. Reflexão: Mai Haree Timor. p.26). Ho karater hirak ne’e sai tiha hanesan patrimóniu jenétiku ne’ebé simu husi jerasaun ba jerasaun.

  1. Dezempregu: Faktu seluk ne’ebé halo joven sira problema beibeik mak falta kampu traballu ka dezempregu iha nia rain rasik, tuir sensus 2015 dezempregu hamutuk 19.333 ou 4.8% husi populasaun Timor-Leste. Possibilidade lori tendénsia sai liman lais ka na’okten ba ema seluk nia sasan ne’ebé faktus hatudu iha realidade atuál ne’ebé fo sai liuhusi media sira nst.
  2. Ransu Livre: liuhusi atividade ransu livre lori sira sai husi sira-nia ambiente rasik, to’o ransu sala. Iha eskola ka iha fatin ne’ebé de’it ladun tau ona importánsia ba edukasaun mós, baruk atu estuda ka halo leitura, lakon tempu hodi tur tesi lia, iha Estrada-ninin sira.

No faktu sira seluk tan ne’ebé forma juventude sira sai violentu no sempre hanoin konflitu de’it, baku malu de’it, tuda malu, sona malu, serang malu, hana malu nst. Entaun liuhusi problema hirak ne’e oinsá mak bele lori mudansa husi juventude viciados ba juventude virtuosos.

 

Família

Iha ne’e hamosu mós pergunta mak, oinsá ho família nia pozisaun? Família mak sosiedade ki’ik ida ne’ebé hahú edukasaun dahuluk mai husi ne’ebá; hahoris, tau-matan, fó han, no eduka. Ita hatene família ne’e importante tebes hanesan matenek-na’in Aderito Barbosa dehan “a familía é primeira escola de aprendizagem dos valóres.” (BARBOSA: p.66). Família mak eskola dahuluk hodi aprende valór sira hotu. Nune’e, kompetensia inan-aman nia mós importante tebes, tanba uainhira oan ida komete iha krimi ruma ema sempre hahú kestaun sira, se nia oan mak ne’e? labarik ne’e nia inan-aman eduka ka lae?  Todan ne’e iha nafatin família nia leten.. Se joven ida moris husi ambiente ne’ebé di’ak bele lori nia ba virtuosos ka ema hanaran juventude virtusosos orienta husi valór di’ak sira ne’ebé nia simu husi família. Se ema ida mak moris mai hahalok att kedas, husi ne’e ambiente família ne’ebé ladi’ak ne’e mós lori apelidu viciadus ka juventude viciadus, ida ne’ebé etikamente hahalok aat. Nune’e, inan-aman iha obrigasaun ne’ebé mak boot atu eduka no akompaña nia oan sira, nune’e duni, sira sai hanesan primeiru no edukadór prinsipál, hanesan autór ne’e salienta tan katak inan-aman mak hanesan “o meio dos meios para formar o indivíduo para os valores.” (BARBOSA: P.70).

Estadu

Juventude sira sadik malu bebeik, lakle’ur tuda malu, lakleur hana malu, lakle’ur oho malu nst. Atu dehan katak makaer ukun labele dukur ba realidade atuál, la’ós de’it to’o iha faze kapturasaun nian ba joven sira ne’ebé komete iha krimi ida ne’e, maibé husu mós sira-nia an katak tanba sa juventude sira ne’ebé esperansa ba rai ida-ne’e nafatin oho malu, baku malu nst. Ita hatene ita-nia rain hanesan nasaun ne’ebé adopta sistema demokrátiku ida, iha ne’ebé nia líder polítiku sira hili ho pasifika liuhusi eleisaun demokrátiku. Liafuan ne’e mai husi lian gregu demós no kratos. Demos katak poder kratos katak povu. Los duni demokrasia lori ba liberdade maibé, liberdade ne’ebé ema haburas hodi kuda problema de’it. Sai tiha husi ne’e ita haree fali ba Setór edukasaun ne’ebé sei hakdasak, inkapasidade iha fatin serbisu ema dehan katak tau ema sala iha fatin ne’ebé loos, lori possibilidade ba interesse pesoál, familiarizmu hodi haluhan problema komún ne’ebé akontese.

Saida mak makaer ukun sira tenke halo? Makaer ukun sira tenke konserva unidade nasionál, liuhusi lei ne’ebé forte no konsisten, investe osan ba setór produtivu sira, ba setór edukasaun, setór agrikultura nst. La’ós investe osan ba interese pesoál de’it no ba setór sira ne’ebé fó de’it benefisiu ba ema balun. Tau ema loos iha fatin ne’ebé loos hanesan Max Weber dehan the right man on the right place. Ha’u propoin katak buat ne’ebé bele muda rai ida-ne’e mak edukasaun ne’e rasik, Estadu tenke investe osan ba kualidade manorin sira-nian no valóriza mós manorin sira, investe osan hodi loke biblioteka publika, iha japaun wainhira Nagasaki ho Hiroshima rahun kaisar la husu katak militar hirak mak sei moris, maibé nia husu mestre hirak mak sei moris, atu indika ba valorizasaun edukasaun nian. Nune’e duni ho nasaun foun ida ne’e presiza makaer ukun ne’ebé matenek, ne’ebé la’ós ukun de’it maibé forma.

Konkluzaun

Nasaun Timor-Leste iha nia istória rasik. Liuhusi istoria formula ba liafuan tolu; HAHÚ, HATUTAN, HAKOTU. “HAHÚ” husi ita beiala sira ne’ebé defende soberania ida ho tinan ne’ebé naruk hasoru malae mutin sira 445 liu ba. “HATUTAN” husi ita-nia funu nain sira ne’ebé funu hasoru forsa indonesia sira durante tinan 24. Hafoin ida ne’e hetan tiha independensia nune’e se mak “HAKOTU”? Pergunta ne’ebé lori ba jerasaun foun ida-idak nia fuan, atu hanoin de’it katak funu hotu ona agora hahú luta ba futuru rasik rai ida-ne’e nian. Luta ba estuda no servisu maka’as hodi lori dezenvolvimentu ba rai ida-ne’e, tan ita hatene katak Juventude ne’e mak família ida nia esperansa, nia mós sai hanesan pesoa importante ida iha família atu hamahan ekonomia família nian. Nia mós hanesan nasaun nia esperansa ba dezenvolvimentu, kria hakmatek, sai agente kolaborador ba situasaun sira ne’ebé bele lori di’ak ba komun. Nune’e duni foinsa’e mak rai ida nia esperansa hodi lori nasaun ne’e ba progresu la’ós regresu. Iha mós espiritu nasionalizmu ba nia rain. Juventude la la’o mesak tan sira moris iha família ida no iha nasaun ida, iha ne’ebé bele forma nia sosiedade integradu no halo polítika ne’ebé di’ak.

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!