DILI, 25 setembru 2024 (TATOLI)–Diretór Ezekutivu Forum Organizasaun Naun Governamentál Timor-Leste (FONGTIL), Valentim da Costa Pinto, husu Governu atu investe rekursu materiál no umanu atu harii sentru kardiovaskulár iha Timor-Leste hodi evita transferénsia pasiente ba rai-li’ur.
Presiza iha kapasitasun profisionál saúde sira no kondisaun ida adekuadu hodi bele halo atendimentu no tratamentu ba númeru pasiente sira-ne’e atu transfere no halo tratamentu saúde ba rai-li’ur.
“Governu tenke komesa haree moras sira-ne’ebé rejista aas iha fasilidade saúde sira, ita presiza halo nia melloramentu. Ita presiza ajuda ita-nia médiku sira no harii ospitál fuan nian iha Timor ka selu espesialista rai-li’ur atu mai iha ne’e hodi akompaña médiku sira hodi halo intervensaun rápida no halo tratamentu iha ita-nia rai,” Diretór Ezekutivu Forum Organizasaun Naun Governamentál Timor-Leste (FONGTIL), Valentim da Costa Pinto, hateten ba jornalista sira iha Manaleuana.
Tratamentu iha rai laran ne’e, redús gastu no baratu duké halo tratamentu iha rai-li’ur ne’ebe nakait ho komérsiu ba tratamentu pasiente sira-nia moras.
Iha sorin seluk, nia hateten, divida ne’e kontinua iha hela no ida-ne’e mós afeta ba iha imajen Estadu nian.
Tuir nia, prosesu transferénsia pasiente sira ba rai-li’ur ne’e kompleksu tebe-tebes ne’ebé dalaruma pasiente sira balun hein tratamentu ba rai-li’ur to’o mate de’it.
Diretór ne’e hateten moras sira hanesan kardiovaskulár no kankru la’ós moras hada’et ida, maibé nia grafiku ne’e ema brak mak sofre moras sira-ne’e no nia tratamentu komplikadu, hodi halo tratamentu iha rai-li’ur, tanba kondisaun iha Timor-Leste adekuada hodi halo tratamentu.
“Bainhira iha dividas kona-ba ita pasiente sira-ne’ebé halo tratamentu iha Indonézia, Malázia Singapura, ida-ne’e lubuk ida-ne’ebé ita Governu presiza selu. Ne’e hatudu katak, ita dependénsia ba ospitál sira iha rai-li’ur. Númeru ida kontribui ba iha planu gastu sira. Ida afeta ba planu orasamnetu atu selu,” nia dehan.
Bainhira iha divida barak husi ospitál sira iha rai-li’ur ne’ebé pasiente sira halo tratamentu saúde ba ne’e, sei afeta mós ba iha tratamentu moras ba pasiente timoroan sira.
“Ha’u hanoin di’ak-liu investe iha ita-nia rain, formasaun ba profisionál saúde no kompleta ita-nia fasilidade sira iha ospitál sira atu bele halo tratamentu ba ema hotu-hotu iha ita-nia rain rasik,” nia hateten.
Iha fatin hanesan, Diretór Ezekutivu HAK, Feliciano de Araújo, hateten jestaun ba iha área saúde falladu, tanba Timor-Leste iha hela osan atu investe rekursu uman nu téknika iha rai-laran.
“Ita iha osan atu kria ospitál ida di’ak iha ne’e. Agora, ita presiza kondisaun hanesan rekursu umanu no sosa materiál sira-ne’ebé di’ak hodi bele halo atendimentu iha ospitál,” nia dehan.
Dirijente ne’e lamenta, se Hospitál Nasinál Guido Valadares (HNGV) mak laiha kondisaun, oinsá ho ospitál referénsia sira husi Baucau, Bobonaro, Covalima, Rejiaun Administrativu Espesiál Oé-Cusse Ambeno (RAEOA).
“Tanba ne’e, importante liu mak aloka orsamentu adekuadu hodi investe iha área ne’e, atu hatán sedu no evita gastu boot ba rai-li’ur. Ha’u hatene sira komesa ona book, maibe tenke aselera,” nia dehan.
Nia sujere mos profisionál sira halo servisu ho dedikasaun, labele dedika aan ba serbí klinika sira. La’ós hotu-hotu, naibé tanba balun dedika aan duni hodi serbisu iha HNGV,” nia hateten.
Jornalista : Jesuína Xavier
Editór : Cancio Ximenes





