NASIONÁL

MJDAK realiza semináriu hodi disemina lei ezekusaun OJE 2025

MJDAK realiza semináriu hodi disemina lei ezekusaun OJE 2025

Funsionáriu Ministériu Juventude Desportu Arte no Kultura (MJDK) no Parsériu sira realiza semináriu konaba lei no regulamentu administrasaun nian, iha salaun Xanana Sport Center FFTL, tersa (18/02). Imajen Tatoli/Francisco Sony

DILI, 18 Fevereiru 2025 (TATOLI)—Governu liuhusi Ministériu Juventude, Desportu, Arte no Kultura (MJDAK), tersa ne’e, realiza semináriu durante loron tolu (3) ba funsionariu MJDAK no modalidade desportiva hodi disemina lei ne’ebé ko’alia kona-ba regulamentu administrativu no Dekretu-Lei kona-ba ezekusaun Orsamentu Jerál Estadu (OJE) 2025.

Inspetór Gabinete Inspesaun no Auditoria MJDAK, João dos Santos, hateten semináriu ne’e importante tebes ba funsionáriu, kargu xefia sira iha MJDAK no lideransa modalidade desportiva sira, atu nune’e bele komprende di’ak-liu kona-ba dekretu-lei sira kona-ba ezekusaun OJE nian.

Diretór Jerál Servisu kooperativu SEJD, João dos santos. Imajen TATOLI/Francisco Sony

“Semináriu ne’e realiza kona-ba lei, regulamentu administrative. Ida-ne’e, ita hala’o kada tinan ho objetivu ba kargu diresaun sira, kargu xefia sira iha interna MJDAK no Sekretáriu Estadu Arte Kultura nian. Ba parseiru sira hotu ne’ebé mak iha área juventude no desportu sira-ne’e hotu, atu bele komprende didi’ak kona-ba dekretu-lei ba ezekusaun OJE 2025 nian,” Inspetór ne’e hateten ba jornalista sira hafoin ramata semináriu ne’e.

Nia dehan, iha tinan 2025, iha mós implementasaun dekretu-lei ida kona-ba subsidiu no subvensaun públiku ba iha parseiru sira iha área juventude, kultura no desportu.

“Iha seminariu ne’e ami tau mós ho lei Medida Prevensaun Kombate Korrupsaun (MPCC, sigla portugés) oinsá interna entiddade sira iha Ministériu laran no parseiru sira atu bele komprende di’ak kona-ba lei sira no atu halo tuir bainhira ezekuta OJE 2025 nian,” nia dehan.

Durante semináriu loron tolu ne’e oradór mai hosi Komisaun Antí Korrupsaun (KAK), Ministériu Finansa (MF) no diresaun jerál servisu koorporativa iha diresaun nasionál ba jestaun finanseira no diresaun planeamentu mak sei divulga kona-ba oinsá atu halo prosesu ba orsamentu Ministériu nian ho nia durasaun sira.

Nune’e, diresaun planeamentu sei esplika ba partisipante sira kona-ba relatóriu sira interna MJDAK no relatóriu husi parseiru sira-ne’ebé liuhusi sistema ida hanaran sistema monitorizasaun planeamentu ba implementasaun atividade sira hotu ne’ebé Ministériu hala’o.

“Ita-nia oradór prinsipál ba ohin loron mak Komisaun Antí Korrupsaun, atu divulga kona-ba lei antí korupsaun nian. Loron segundu, oradór sira mai husi Ministériu Finansa liuliu Gabinete Jurídiku atu mai divulga kona-ba dekretu-lei ezekusaun OJE 2025 no Dekretu-Lei ida kona-ba subvensaun públika ne’ebé foun no Dekretu-Lei ida kona-ba rejime jurídiku aprovizionamentu. Ida-ne’e, sei ko’alia iha loron da-rua nian, iha loron ikus liu. Ida-ne’e interna ba MJDAK nian atu haree kona-ba ezekusaun OJE no regulamentu sira kona-ba planeamentu MJDAK nian,” João dehan.

Entretantu, Dekretu-Lei númeru 43/2024, loron 20 Dezembru, kona-ba ezekusaun Orsamentu Jerál Estadu 2025 hetan ona aprovasaun iha Konsellu Ministru tinan kotuk.

Komisáriu Adjuntu CAC, Rosario Salsinha de Araujo. Imajen Tatoli/Francisco Sony

Iha okaziaun ne’e, Adjuntu Komisáriu CAC, Rosario Salsinha de Araujo, ne’ebé hanesan oradór prinsipál iha loron dahuluk hateten, semináriu ne’e hanesan parte servisu regulár ida-ne’ebé CAC no MJDAK hala’o kada tinan hodi fó formasaun ba funsionáriu no parseiru hotu hamahan-aan iha MJDAK oinsá atu hamoris sira-nia konfiansa hotu bainhira okopua pozisaun iha instituisaun Estadu nian.

“Ida-ne’e atu fó nafatin formasaun ba funsionáriu hotu iha MJDAK no parseiru sira atu hamoris sira-nia konfiansa bainhira sira asume kargu iha instituisaun Estadu no Governu. Servisu ne’ebé sira halo, ita hatene katak risku tebes iha fatin sira hanesan aprovizionamentu, lojistika no finansa maibé formasaun ne’ebé ita fó atu sira bele kumpre nafatin regulamentu sira, Lei no Dekretu-Lei sira atu nune’e bele hala’o ezekusaun ba orsamentu ruma ho kuidadu,” nia hateten.

Iha atividade ne’e, CAC mós sei divulga lei Medida Prevensaun Kombate Korrupsaun atu nune’e funsionáriu hotu bele iha koñesimentu ba Lei ne’e.

Sensibilizasaun lei MPCC

Sensibilizasaun lei nú. 7/2020 kona-ba MPCC nu’udar atvidade anuál ne’ebé parte ida iha programa prinsipál ida kona-ba boa governasaun no dezenvolvimentu institusionál iha instituisaun estadu sira.

Enkuadramentu legál ida-ne’e, CAC sensibiliza beibeik ona ba instituisaun Estadu no privadu sira iha territoriu nasionál dezde hetan promulgasaun husi Prezidente Repúblika sesante Francisco Guterres Lu-Olo iha tinan 2020 liu-ba.

Sensibilizasaun lei ida-ne’e kuaze hala’o ona ba instituisaun Estadu hamutuk 100-resin no ajente públiku no privadu sira hamutuk 2.000-resin mak partisipa ona iha atividade sensibilizasaun ida-ne’e, tantu iha nasionál no munisipiu sira.

Objetivu prinsipal husi sensibilizasaun lei ida ne’e atu ajente publiku sira bele sensivél ho lei ida-ne’e hodi prevene sira nia-aan monu ba tentasaun korrupsaun.

Lei ida-ne’e nia filozofia boot-liu mak prevensaun, liuliu atu hametin integridade ajente públiku sira-nian bainhira hala’o kna’ar iha instituisaun Estadu.

Maibé, hafoin iha mandatu komisáriu CAC sesante, Sergio Hornai, ramata iha 05 fulan-Abríl 2023, CAC hetan tiha vagatura (mamuk) durante tinan ida resin, nune’e atividade barak mak paradu, inklui atividade sensibilizasaun lei nú. 7/2020 ne’e rásik ba instituisaun Estadu sira.

Ho ida-ne’e, CAC foin hahú fila-fali nia atividade sensibilizasaun ida-ne’e iha sesta (26/07) iha Ministériu Justisa, hafoin Komisáriu Rui hetan tiha pose iha loron 05 fulan-Jullu 2024 ne’e hodi funsiona fila-fali servisu administrasaun ninian.

Totál funsionáriu MJDAK no parseiru sira-ne’ebé partisipa iha semináriu durante loron tolu (3) ne’e hamutuk ema na’in-100.

Jornalista : Hortencio Sanchez

Editór        : Cancio Ximenes

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!