DILI, 05 Jullu 2025 (TATOLI)—Reprezentante inan-aman, Maria Jose da Costa, hateten buat ida mánutrisaun ne’e ladi’ak ba ema liuliu menoridade sira-nia saúde, tanba ne’e di’ak-liu lakon osan hodi sosa aihan ne’ebé nutritivu duké lakon vida tanba mánutrisaun.
“Hanesan inan-aman sempre iha kompeténsia ne’ebé másimu hodi tau matan ba oan nia saúde liuhusi oferese aihan ne’ebé nutritivu hodi apoia labarik sira-nia imunidade ne’ebé forte. Ha’u sempre fó asisténsia aihan ne’ebé nutritivu ba ha’u-nia oan sira hodi evita mánutrisaun iha família,” Maria Jose hateten ba Agencia Tatoli iha Maskarinhas, ohin.
Nia dehan, maske nia iha oan barak no ekonómia ne’ebé ladun sufisiente maibé hanesan inan sempre esforsu hodi halo kontrola hahan ne’ebé fó ba oan sira tenke iha vitamina no nutritivu hodi ajuda mudansa ba imunidade.
“Ha’u iha oan barak, na’in-hitu. Balun eskola ramata ona iha nivél sekundári. Balun sei hala’o estudu iha pré-eskolár no primária. Entaun, ha’u-nia oan kiik sira-ne’e, ha’u sempre tein hahan saudavél ba sira hanesan modo tahan, la’ós fó hela de’it hahan instan (supermie, sosis, ayam potong) ba sira tanba ne’e kontamina ho kímika, bele fó moras ba sira,” nia hateten.
Nia esplika, se lae bele hamosu mánutrisaun ba ema-nia saúde tanba bainhira ema ruma hetan mánutrisaun ne’e tanba menus konsumu aihan ne’ebé nutriente, aleinde ne han hahan ne’ebé barak sein iha ezersísiu sei fó impaktu mós ba obesidade (isin boot la normál).
“Atu kombate mánutrisaun ne’e ita presiza konsumu aihan ne’ebé nutriente hodi aumenta enérjia proteina no kaloria, inklui halo ezersísiu loro-loron”, nia apelu.
Aleinde ne’e ,nia mós informa kona-ba hahan nutritivu ne’ebé importante ba ema ida-nia isin-lolon mak hanesan ho proteina (naan, ikan, koto, foremungu), karbohidratu (Fós rai, ai-farina, batar, fehuk, paun), lípidus/minan (Avokadu, ikan salmon, ikan sardina no manu-tolun), vitamina/minerál (Ai-fuan fresku ho modo tahan) no bee-moos.
Nia hateten, maske husi ai-han nutritivu sira-ne’e balun mak nia seidauk fó ba nia oan sira konsumu, tanba fatór ekonomia ladun sufisiente, maibé nia tau atensaun nafatin ba sira-nia saúde atu labele hetan má nutrisaun.
“Dezafiu prinsipál mak ema laiha koñesementu kle’an kona-ba aihan ne’ebé nutritivu. Seluk tan mak fatór ekonómia katak osan laiha hodi sosa aihan nutritivu,” nia esplika.
Tanba ne’e, nia husu ba parte Ministéria Saúde no mós organizasaun internasionál sira-ne’ebé ko’alia kona-ba asuntu saúde alimentár nian atu kontinua sensibiliza konseitu aihan nutritivu no nia benefísiu sira ba públiku liuliu inan-aman sira hodi komprende no implementa ba sira-nia oan.
“Husu mós ba ema hotu atu hamenus konsumu hahan prosesadu (instan) sira tanba bele fó risku ba ema-nia saude,” nia dehan.
Tuir dadus ofisiál publika iha Marsu 2025, taxa stunting iha labarik tinan lima mai kraik hela iha 47%, ho wasting (má nutrisaun aguda) iha 8.6% no todan-menus iha 32%. Kondisaun ne’e la’ós de’it afeta saúde labarik, maibé mós limita sira-nia kapasidade intelektuál, produtividade iha futuru, no kontribui ba mortalidade infantíl.
Fatór kontribuinte inklui falta asesu ba ai-han nutritivu, defisiénsia mikronutriente (hanesan vitamina A, ferru no iodu), no falta edukasaun nutrisaun ba inan-aman sira. Iha resposta ba situasaun ne’e, Governu Timor-Leste liuhusi Unidade Misaun ba Kombate Stunting (UNPKIM), lansa Planu Asaun Nasionál Nutrisaun Multisetoriál 2024–2030, ne’ebé foka ba intervensaun iha janela oportunidade 1000 loron (fulan 0–23), promosaun merenda eskolár, suplementasaun mikronutriente, no koordenasaun multisetoriál.
Jornalista : Alexandra da Costa
Editór : Cancio Ximenes





