iklan

OEKUSI

PA RAEOA: Dezempeña aan ba mudansa pensamentu hadi’a moris

PA RAEOA: Dezempeña aan ba mudansa pensamentu hadi’a moris

OEKUSI, 20 Maiu 2026 (TATOLI) – Prezidente Autoridade Rejiaun Administrativa Espesiál Oekusi Ambeno (RAEOA), Régio da Cruz Salu, informa, Timor-Leste selebra loron Restaurasaun Indepedénsia 20 Maiu 2026 ne’e tama ona ba dala-24 sosiedade no sivilizasaun modernizadu ho nia konsiénsia rasik atu dezempeña aan ba mudansa pensamentu hadi’a moris.

Iha ámbitu komemorasaun Loron Restaurasaun Independénsia 20 Maiu, Autoridade másima RAEOA ne’e, konvida Oekusi-oan hotu, atu hasa’e agredesimentu ba Nai Kriadór no Poderozu ne’ebé fó saúde di’ak to’o ohin loron, no fó omenajén ba mártir no matebian éroi da pátria sira hotu, tanba sakrifika sira-nia isin no raan hodi salva no sosa ukun rasik-an.

Notísia relevante:Timor-Leste diferensa tebes husi Timor-Leste ne’ebé eziste iha 1975

Iha diskursu, nia hateten, ohin, tinan-24 ona, Repúblika Demokrátika Timor-Leste, restaura nia independénsia, hanesan ema moris karik, balún la’ós jovén ona, maibé harii rasik nia uma-kain ona.

Hanesan karik ita kuda ai-kameli morin huun ida karik, ohin loron maka ho nia tinan-24 ona hanesan ne’e, ai-kameli ne’e nia morin iha sanak to’o ai-abut, nia morin, halo rai ne’ebé durante ne’e kaer nia abut moris tun ba mós morin tebes los.

“Iha tinan-24 nian laran, ita-nia sosiedade no sivilizasaun modernizadu ho nia konsiénsia rasik. Ita iha Oekusi Ambeno rasik, ita lakonta de’it kriasaun RAEOA ho lei númeru 3/2014, maibé, sei ita onestu karik atu hateten katak, ita-nia povu no família sira barak dezempeña rasik sira-nia mudansa iha pensamentu kona-ba hadian moris, fó eskola ba sira-nia oan atu sai kase (intelektuál),” nia hateten, iha diskursu komemorasaun Loron Restaurasaun Indepedénsia 20 Maiu, realiza iha Kampu Um de Maio Palaban, ohin.

Notísia relevante:Governu emite sertifikadu nasionalidade timoroan ba estranjeira na’in-13 iha Oekusi

Nia apela, atu labele haluha povu sira iha suku Bobometo sub-rejiaun Oésilo, maioria bele halo uma mutin (uma-fatuk) ona dentru tinan-24 nia laran de’it, ne’e la’ós tanba sira maioria funsionáriu públiku, maibé tanba sira hatene no sira konsiente dunik oinsá maka bele promove, moris hamutuk no ko-eziste iha objetivu integrasaun no dinámiku rejionál iha kontextu sira-nia moris iha fronteira ho nasaun viziña de’it.

Hanesan mós iha Nibin suku Usitaqueno sub-rejiaun Oésilo, uma-kain hothotu sai membru sosiedade rai osan, jere osan no tuirmai permite sira sosa no selu ida-idak nia asset ekonomia no asset ba futuru, “Ida ne’e akontese durante tinan-24 de’it,” nia rekoñese.

Autoridade RAEOA ne’e énfaze, labele haluha mós atu ko’alia no hateke mós ba suku Taiboko sub-rejiaun Pante Makasar, aldeia Maquelab, agora lahanesan ona iha tinan-1986, ema hotu haree hetan uma-mutin, hanesan buka daun iha tasi ibun Maquelab.

Maibé ohin loron, Maquelab nia oan sira barak ne’ebé ba haree rasik ho matan, modernizasaun no mundu komtemporaria nia lala’ok no regra iha Korea ne’ebé sira ho rendimentu nu’udar traballadór, sira la gasta ba buat laek, maibé sira haruka fila ba sira-nia família no sira-nia konta, konsege halo uma mutin di’ak, halo sira-nia Maquelab, Taiboko, sai sidade, no sei dada sidade no modernizasaun mai lalais Oekusi Ambeno foun, liliu ba sira Maquelab, Taiboko-oan sira, nia mehi kona-ba sivilizasaun Oekusi foun.

“Ha’u husu deskulpa tanba uza Bobometo, Nibin ho Taiboko, Maquelab, ba ezemplu, tanba sira ne’e faz parte ‘inspirasaun foun, sira ne’e maka inspirasaun kona-ba mudansa no inspirasaun di’ak, atu ita ko’alia bebeik kona-ba dezenvolvimentu inkluzivu no reziliente,” nia hatete.

“Hamutuk harii ita-nia país ida ne’ebé justu, inkluzivu no Reziliente”, ida-ne’e maka téma prinsipál ba komemorasaun loron Restaurasaun Independénsia Timor-Leste 20 Maiu 2026 ba dala-24.

Notísia relevante:Méritu-inovasaun sai sistema edukativu atu eduka estudante sira ho kualidade

Tanba ne’e nia dehan, Autoridade RAEOA, hakarak agradese ba SEFOPE, husi Oekusi hakarak agradese Governu Autrália, Governu Koreanu, Governu Japaun no Governu Israel, tanba liuhusi AICAT ne’ebé simu timor-oan barak ba serbisu buka matenek iha ne’ebá.

“Ami husu ba SEFOPE atu kontinua promove no fó fiar ba badinas na’in sira, di’akliu iha traballu estranjeiru ne’e, Oekusi Ambeno nia oan mos tenki hetan oportunidade barak,” nia espera.

Jornalista: Abílio Elo Nini

Editór: Rafael Ximenes de A. Belo

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!