iklan

EKONOMIA, HEADLINE

Empreza Tsuneishi rekruta UNTL na’in-19 apoiu dezenvolvimentu indústria iha TL

Empreza Tsuneishi rekruta UNTL na’in-19 apoiu dezenvolvimentu indústria iha TL

Funsionáriu foun 2026 iha Tsuneishi Timor Shipbuilding Unipessoal, Lda. iha Hotel Timor. kuarta (10/06/2026). Imajen TATOLI/Egas Cristóvão

DILI, 10 Juñu 2026 (TATOLI)–Empreza Tsuneishi Timor Shipbuilding, Unipessoal, Lda., empreza ida ne’ebé harii nu’udar entidade lokál husi Tsuneishi Shipbuilding Japaun, rekruta  ona  graduadu na’in-19 husi Universidade Nacional Timor Lorosa’e (UNTL) hodi fó apoiu ba dezenvolvimentu indústria konstrusaun ró nian iha Timor-Leste.

Rekrutamentu ne’e fó sai iha Serimónia Boas-Vindas ba funsionáriu foun 2026 ne’ebé hala’o iha Salaun Konferénsia Hotel Timor, Dili, kuarta-feira ne’e.

Eventu ne’e hetan partisipasaun husi Prezidente Repúblika, José Ramos-Horta, Embaixadór Japaun iha Timor-Leste, Yasushi Yamamoto, reprezentante husi UNTL, jestaun Tsuneishi Shipbuilding husi Japaun no reprezentante husi Tsuneishi Technical Services Philippines (TTS Philippines).

Funsionáriu foun na’in 19 ne’ebé rekruta mai hosi programa estudu neen: Nutrisaun, Jeolojia, Enjeñaria Sivíl, Enjeñaria Mekánika, Enjeñaria Elétrika no Teknolojia Informasaun (TI).

Grupu ida-ne’e reprezenta lote datoluk iha empreza nia programa dezenvolvimentu rekursu umanu lokál, ne’ebé hahú iha tinan 2024.

Antes ne’e, Empreza Tsuneishi rekruta kuaze graduadu UNTL na’in-40 liuhusi onda rekrutamentu rua, ne’ebé maioria mai husi enjeñaria sivíl, enjeñaria mekánika, enjeñaria elétrika no teknolojia informasaun.

Influénsia husi graduadu sira husi Nutrisaun no Jeolojia iha tinan ida-ne’e hatudu nesesidade forsa traballu empreza nian ne’ebé aumenta, la’ós de’it atu apoia serbisu tékniku estaleiru nian maibé mós iha saúde okupasionál, seguransa, jestaun ambientál, levantamentu jeolójiku sira no dezenvolvimentu propriedade industriál.

Tsuneishi Timor Shipbuilding halo parte iha planu investimentu Tsuneishi Shipbuilding Japaun nian iha Laleia, Munisípiu Manatutu, ne’ebé projeta atu sai hanesan parke industriál marítima ida-ne’ebé boot-liu iha Timor-Leste.

Aleinde estaleiru, projetu ne’e inklui mós konstrusaun portu ida, instalasaun edukasionál sira, servisu kuidadu saúde nian no infraestrutura apoiu oioin seluk.

Prezidente no Xefe Ezekutivu Tsuneishi Shipbuilding nian, Sachio Okumura, hateten rekruta joven timoroan sira nu’udar parte krusiál ida husi vizaun empreza nian ba tempu naruk hodi harii indústria marítima ida-ne’ebé sustentável iha nasaun ne’e.

“Hahú tinan 2024, ami rekruta ona talentu joven barak hosi Timor-Leste no fó formasaun téknika no profisionál iha Japaun. Iha tinan tolu ikus ne’e, timoroan hamutuk na’in-79 mak halo parte iha família Tsuneishi,” Okumura hateten.

Nia dehan, funsionáriu foun sira sei hahú sira-nia karreira iha Departamentu Dezeñu Konstrusaun Ró Tsuneishi Timor (TTS), no programa ida-ne’ebé hahú iha tinan 2024 no kontinua buras.

“Ita-boot sei hetan tasi oportunidade sira-nian ne’ebé laiha rohan iha ita-boot nia matan oin. Bele iha dezafiu sira no difikuldade sira, maibé hanoin katak ita-boot la’ós mesak. Ita-boot iha kolega sira iha Japaun, Filipina, no Xina ne’ebé prontu atu apoia ita-boot iha ita-boot nia viajen”, nia dehan.

Okumura mós enkoraja graduadu joven sira atu hakuak valór sentrál empreza nian, “Dezafiu”, nu’udar sira nia prinsípiu orientadór.

“Keta ta’uk atu halo sala. Aprende husi sira, haburas ita-boot nia ambisaun no kontinua esforsu atu atinje ita-boot nia objetivu sira,” nia hatutan.

Reprezentante husi funsionáriu foun sira, Flaviana Maria Leon, hato’o nia apresiasaun ba Tsuneishi Shipbuilding ba oportunidade ne’ebé fó ona ba jerasaun foinsa’e Timor-Leste nian atu dezenvolve iha setór indústria modernu.

Tsuneishi, nia dehan, prezensa iha tinan rua nia laran loke ona esperansa foun ba joven barak iha Timor-Leste.

“Tinan rua liubá, Tsuneishi hahú nia viajen iha Timor-Leste no lori esperansa foun ba joven barak iha nasaun ne’e. Ohin, esperansa ne’e sai ona realidade,” nia hateten.

Nia hatete, graduadu sira ne’ebé rekruta mai ho mehi, paixaun ba aprendizajen no kompromisu atu kontribui ba dezenvolvimentu nasionál.

“Ami hein katak loron ida bele haree ró sira-ne’ebé dezeña no konstrui husi profisionál sira Timor-Leste nian, ho orgullu lori ami-nia nasaun nia naran iha palku internasionál,” nia dehan.

Flaviana subliña katak funsionáriu foun sira la’ós de’it hakarak dezenvolve sira-nia abilidade pesoál maibé hakarak mós fó kontribuisaun loloos ba dezenvolvimentu indústria marítima nasionál.

“Ami iha ne’e la’ós de’it atu dezenvolve ami-nia an, maibé mós atu fó kontribuisaun signifikativa ida ba Tsuneishi Timor Shipbuilding no ba futuru indústria marítima nian iha Timor-Leste,” nia hateten.

Nia hatutan, funsionáriu foun hotu-hotu iha kompromisu atu aprende nafatin husi sira-nia seniór sira hodi apoia malu, serbisu hanesan ekipa no f atu realiza sira-nia objetivu sira-ne’ebé fahe.

Investimentu Tsuneishi Shipbuilding nian iha Timor-Leste konsidera nu’udar projetu industrializasaun ida-ne’ebé boot liu ne’ebé oras ne’e daudaun la’o hela iha nasaun ne’e.

Aleinde kria empregu ba foinsa’e sira, projetu ne’e mós hein atu fasilita transferénsia teknolojia no dezenvolvimentu forsa traballu kualifikadu ne’ebé sei apoia Timor-Leste nia transformasaun ekonómika iha futuru.

Ho totál timoroan na’in-79 ne’ebé mak rekruta ona dezde 2024, ne’ebé mak balun hetan ona formasaun téknika iha Japaun, Tsuneishi reforsa liután nia kompromisu hodi halo rekursu umanu lokál sira sai hanesan fundasaun prinsipál ba dezenvolvimentu indústria konstrusaun ró nian iha Manatuto.

Jornalista : Felicidade Ximenes

Editór        : Cancio Ximenes

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!