iklan

NASIONÁL, DILI, MUNISÍPIU

Orsamentu Estadu Tenke Sensivel Ba Jéneru

Orsamentu Estadu Tenke Sensivel Ba Jéneru

Sekretáriu Estadu ba Igualdade no Inkluzaun, Maria José da Fonseca Monteiro de Jesus, iha ámbitu panorama orsamentál 2019 iha MF Aitarak Laran. Imajen Egas Cristovão

DILI, (TATOLI) – Sekretáriu Estadu Igualdade no Inkluzasaun (SEII), Maria José da Fonseca Monteiro de Jesus, hatete  tempu ona atu serbisu maka’as hodi bele halo promosaun ba igualdade jéneru no Estadu ida ne’e hakarak atu Timor-Leste bele atinje sosiedade ida ne’ebé hanesan no justu.

“Ida ne’e tau ona iha ita-nia Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu Nasionál 2011-2030 nomós Governu ida ne’e hakarak atu kontinua serbisu sira ne’ebé Governu sira uluk halo hodi asegura sosiedade ida ne’ebé hanesan no justu liuhusi implementasaun programa, polítika ne’ebé sei refleta iha orsamentu Estadu nian”, Maria katak ohin, iha Kaikoli liuhusi nia intervensaun iha ámbitu semináriu ne’ebé hetan apoia husi UN Woman atu fó formasaun ba funsionáriu SEFOPE kona-ba orsamentu sensivel ba jéneru.

Nia dehan Governu daualuk ida ne’e sei lahalo diskriminasaun ba ema ida no lahusik ema ida bá kotuk, nune’e hakarak atu asegura katak orsamentu Estadu tenke sensivel ba jéneru duni signifika tetu nesesidade ema hotu, feto, ema ho nesesidade espesializada ka ema ho vulneravel.

“Ita la’ós husu orsamentu ida ba de’it feto, ita hakarak bainhira ko’alia kona-ba orsamentu Estadu ita tetu duni katak iha instituisaun públiku iha funsionáriu no funsionária, ita iha sosiedade iha feto, mane, labarik mane, feto, ita iha ema ho nesesidade espesializada, buat sira ne’e hotu ita tetu bainhira halo polítika sira, dezenvolve programa no bainhira ita hakarak atu refleta iha ita-nia orsamentu”.

Nune’e liuhusi orsamentu sensivel ba jéneru hakarak atu asegura instituisaun Estadu hotu tau persentajen natoon iha orsamentu atu asegura katak feto hanesan parte husi sosiedade hetan benefísiu husi implementasaun programa no polítika sira, feto nia nesesidade hanesan mós ho mane nian sei tetu iha polítika instituisaun sira ne’ebé sei refleta iha orsamentu Estadu.

“Iha ita-nia instituisaun funsionária sira mós hetan tratamentu no oportunidade hanesan ho sira-nia kolega mane sira iha fatin ba formasaun, ba pozisaun sira foti desizaun nian. Ita mós ejize atu instituisaun sira bele iha mós dadus dezagregadu la’ós de’it ba sira-nia funsionáriu, funsionária, maibé mós ba benefisiáriu husi programa hotu ne’ebé instituisaun ida-idak implementa”.

Maria hatutan Governu ida ne’e iha vontade no polítika ne’ebé aas atu implementa kompromisu ba igualdade jéneru no SEII hato’o parabéns ba SEFOPE tanba hamosu ona gabinete igualdade no inkluzaun no liuhusi ida ne’e bele promove di’ak liután igualdade jéneru iha instituisaun ne’e.

“Governu ida ne’e uza nafatin ferramenta oioin atu asegura orsamentu sensivel ba jéneru, ida mak sirkulár orsamentu husi Ministériu Finansas ne’ebé haruka ba instituisaun hotu iha inísiu síkulu orsamentu sira ne’e inklui mós iha sirkulár ne’e fó hanoin atu instituisaun ida-idak tenke tetu kona-ba perspetiva jéneru nian”, katak.

Nia hatutan tan: “Ferramenta seluk mak matadalan  igualdade jéneru ne’ebé sekretária estadu halo iha 2015 hanesan projetu pilotu ba insituisaun 10 iha tempu ne’ebá atubele ajuda instituisaun  hirak ne’e dezenvolve planu asaun ida ne’ebé iha persetiva jéneru no haree mós oinsá ita-nia programa, rekursu hirak ne’ebé aloka nia aumenta ka hamenus dezigualdade jéneru”.

Ferramenta balun tan mak revizaun sensivel ba jéneru husi orsamentu no planu asaun anuál, markadór jéneru no indikadór sensivel ba jéneru.

Sekretáriu Estadu ne’e salienta la’ós de’it ko’alia kona-ba igualdade jéneru, maibé importante liu mak ko’alia mós kona-ba ekuidade.

“Ita la’ós hakarak atu fó de’it oportunidade hanesan ba ema hotu, maibé ita tenke halo ema hotu prontu atu foti no hadau oportunidade ne’ebé iha liuhusi kompetisaun ne’ebé justu ba oportunidade ne’ebé ita fó”.

Ko’alia kona-ba perpestiva jéneru nian SEEI hatete durante ne’e feto tama iha grupu ne’ebé marjinalizadu ne’ebé ladún hetan oportunidade hanesan ho mane atu iha previléjiu oioin ne’ebé sosiedade oferese ba mane.

Jornalista: Maria Auxiliadora

Editora: Rita Almeida

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!