iklan

HEADLINE, SAÚDE

Pasiente Kankru Susun Iha TL 345, Alito: “Pasiente Sira Tarde Halo Diagnóstiku”

Pasiente Kankru Susun Iha TL 345, Alito: “Pasiente Sira Tarde Halo Diagnóstiku”

DILI, 16 setembru 2019 (TATOLI)-Prezidente Komisaun Nasionál Kombate Kankru iha Timor-Leste (KNKKTL), Alito Soares informa katak pasiente kankru susun iha Timor-Leste hahú husi 2015 to’o 2019 hamutuk ema na’in 345. Maske nune’e, tuir nia, problema kankru susun la’ós de’it akontese iha Timor-Leste maibé akontese mós iha nasaun dezenvolvida eh avansada sira.

“Mortalidade ba moras kankru ne’e mós aas tebes, ida ne’e relasaun maioria, tanba pasiente sira ne’e mai sempre tarde no tarde ba ospitál tarde ba sentru saúde hodi halo diagnóstiku,” hateten Prezidente KNKKTL, Alito Soares ba jornalista sira iha Ospitál Nasionál Guido Valadares (HNGV), ohin.

Razaun seluk sira mai tarde atu halo tratamentu, tuir Prezidente Alito Soares, tanba kultura dehan moras kankru ne’e kultura ida ne’ebá mak seidauk loos no ida seluk fali moe para ko’alia sai.

“Kanek ne’e to’o kanek loos ona no iis mak foin nota no família sira foin lori mai ospitál nasionál. Entaun kondisaun sira hanesan susar para ita atu kura no 50% kazu ne’e mai hodi halo tratamentu maibé maioria mai ho avansadu loos no 80% ne’e mate ba moras kankru susun,” nia konsidera.

Tuir broxura informasaun Ministériu Saúde (MS) nian ho patrosíniu husi UNFPA (United Nations Population Fund), OMS (Organizasaun Mundiál Saúde), Marie Stopes International, Alola no Ita-nia Saúde Iha Ita-nia Liman Rasik fó sai katak kankru susun hanesan kankru ne’ebé mosu iha ita-nia glándula susun.

Kankru susun hanesan kankru ne’ebé aas tebes ba feto sira iha mundu tomak reprezenta 19% husi kankru hotu iha feto sira ne’ebé dala barak hetan diagnóstiku tarde ka iha faze avansadu.

To’o ohin loron kauza ba kankru susun seidauk hatene loloos no ida ne’ebé mak ema matenek na’in sira deskobre ona mak fatór risku ne’ebé hasae posibilidade atu hetan kankru susun mak hanesan iha família primeiru grau ne’ebé sofre ona kankru susun (inan bin, alin ka oan feto) no iha istória pesoál ho kankru susun halo Raiu-X beibeik dezde idade ki’ik to’o boot.

Hala’o tratamentu ho ormona kle’ur ezemplu konsume anti-konseitu orál no uza ormona durante menopauza feto ne’ebé la ko’us ka la iha oan, feto ne’ebé hetan oan primeiru hafoin tinan 35.

Inan ne’ebé la fó susu ba nia bebé hafoin partu, menstruasaun primeiru ho idade tinan 50 ba leten no bokur iha durante menopauza konsumu ai-han la saudavel, fuma ho hemu tua, menus atividade fízika ka la halo ezersísiu fíziku.

Kona-ba sintoma, sintoma kankru susun ne’ebé atu mosu iha susun mak hamutuk haat primeiru kafuak ki’ik oan mosu iha susun no kalilin la moras ho medida ne’ebé la hanesan.

Segundu, susun kulit namkurut hanesan sabraka kulit, terseiru susu-matan dada aan tama no dala ruma sai been ka líkidu ne’ebé la normál hanesan kór mutin, kinur no dalaruma kahur ho raan. Kuartu, kanek nakloke iha susun ne’ebé susar atu kura akompaña mós ho sinál seluk hanesan ruin moras isin tun no bubu la iha kalilin.

Feto hotu ho idade 20 ba leten tenke halo ezaminasaun rasik ba susun dala ida kada fulan no feto hotu ho idade 20 ba leten tenke hetan ezame klíniku ba susun husi doutór sira tinan ida dala ida.

No feto hahú husi tinan 40 to’o 45 ne’ebé la iha sintoma tenke halo ezaminasaun ho monografia dala ida kada tinan rua no idade 50 to’o 69 dala ida kada tinan.

Ho pasu sira hanesan, pasu primeiru hamriik iha espellu nia oin hasai tiha ita-nia bluza no haree didi’ak ita-nia susun iha lalenok nia oin liman rua tau iha knotak.

Pasu segundu, haree ho atensaun karik iha kafuak ka mudansa ruma ho ita-nia susun kulit no susun-matan.

Pasu terseiru, haree didi’ak ho atensaun tanba ema ida-idak mak hatene liu kona-ba nia isin-lolon rasik.

Pasu kuartu, tau liman rua iha knotak nune’e ita-nia susun bele hatudu an momoos hafoin bele haree fila fali karik iha kafuak kulit namkurut hanesan sabraka kulit susun-matan tama ka mudansa seluk iha ita-nia susun.

Pasu kintu, hamriik buti susu-matan hodi haree karik sai been ka líkidu ne’ebé la normál hanesan kór mutin, kinur no dalaruma kahur ho raan. Ba inan ne’ebé fó susu hela bebé bele halo diferensa ho inan nia susu-been.

Pasu sestu, pozisaun toba primeiru tau xumasu ida iha ita-nia kotuk laran, segundu liman sorin loos tau iha ulun kotuk no uza liman karuk atu koko ita-nia susun loos. Terseiru, liman sorin karuk tau iha ulun kotuk no uza liman loos atu koko ita-nia susun karuk.

Pasu sétimu, koko ita-nia susun liuhusi kaer hale’u primeiru koko ita-nia susun ho liman fuan tolu parte klaran ne’ebé tau rabat iha susun. Segundu halo ezaminasaun hale’u ita-nia susun ho presaun neineik hahú husi parte susun ninin to’o iha susun-matan tuir diresaun relójiu nian. Halo uluk ezaminasaun ba susun loos hafoin tuir kedas susun karuk.

Notísia relevante:HALIKU Fó Asisténsia Ba Inan Feton 115 Ne’ebé Sofre Kankru

Jornalista: Felicidade Ximenes

Editór       : Rafy Belo

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!