iklan

MUNISÍPIU, SAÚDE, VIKEKE

Autoridade Viqueque husu populasaun prevene-an hosi moras HIV/SIDA

Autoridade Viqueque husu populasaun prevene-an hosi moras HIV/SIDA

Ekipa hosi Komisaun HIV/SIDA halo hela diseminasaun informasaun ba Populasaun suku Uagia, Viqueque, kinta (07/09/2023). Imajen Tatoli/Vitorino Lopes da Costa

VIQUEQUE, 07 setembru 2023 (TATOLI)Administradór munisípiu Viqueque, Januário Soares ‘Bolly’ husu ba populasaun atu prevene-an hosi Human Immunodeficiency Virus/Acquired immunodeficiency syndrome (HIV/SIDA, sigla inglés).

“Atitude pesoál no família hodi prevene hahalok sira atu hamenus risku transmisaun no fatór sira ne’ebé kontribui ba transmisaun HIV/SIDA iha futuru. Tanba Timor-Leste hanesan nasaun demokrátika presiza ema hotu nia esforsu hodi kontribui ba dezenvolvimentu liuhosi fahe ka divulga informasaun ba populasaun atubele prevene-an hosi moras ne’e iha Timor-Leste hodi bele garante ba moris saudável iha família no iha sosiedade nia le’et,” Autoridade munisipál hato’o asuntu ne’e bainhira partisipa iha diseminasaun kombate HIV/SIDA, iha postu Ossu, kinta ne’e.

Notísia relevante : Pasiente HIV/SIDA halai ses hosi tratamentu ho razaun imunidade forte

Razaun Komisaun HIV/SIDA hamutuk ho Diresaun Servisu Munisípiu Saúde Viqueque, no Ministériu Saúde halo diseminasaun hodi bele hamutuk ho entidade oin-oin hapara transmisaun moras, ne’ebé ko’alia kona-ba importánsia informasaun bázika liuhosi prevensaun no evita liuhosi tratamentu médiku hodi hanaruk moris.

Nia konsidera moras ne’e hanesan moras a’at  ne’ebé bele fó risku no perigu ba ema-nia moris, tanba ne’e entidade hotu preokupa tebes no konsidera hanesan problema sosiál ne’ebé presiza fó atensaun no kontribuisaun bo’ot.

“Ho nune’e, husu ba autoridade lokál no komunidade, liu-liu joven sira, karik iha ona sintoma HIV, di’ak liu hakbesik ba sentru saúde sira hodi halo teste prevene no proteje-an antes. Nune’e bele hakotu korente transmisaun atu labele da’et tutan ba abitante sira seluk. Tanba ema barak infetadu HIV tanba menus informasaun no ema barak mós sai vítima ba moras ne’e, ho nune’e ita hotu nia esforsu atu fahe nafatin informasaun ba komunidade hodi bele hasa’e númeru ema halo tratamentu nomós bele hamenus estigma ka hanoin a’at ba ema ne’ebé infetadu moras HIV/SIDA hodi transfere transmisaun ba ema seluk,” nia tenik.

Bainhira ema ho HIV/SIDA iha isin to’o tinan barak bele estraga ona rezisténsia iha isin, ema bele hetan moras ne’e no ameasadu lakon vida. Tanba moras ne’e iha ona Timor-Leste. Tuir dadus moras ne’e halo lakon ema ema nia vida hamutuk millaun 27 iha mundu.

HIV/SIDA sei hadaet de’it liuhosi dalan tolu hanesan relasaun seksuál, transmisaun ran (dala barak liuhosi troka daun) no inan ne’ebé hetan ona HIV ba nia bebe.

Tuir dadus moras HIV/SIDA iha Timor-Leste ne’ebé rejista liuhosi Ministeriu Saúde iha tinan 2022 hamutuk ema 1.582, ne’ebé ema 260 mate no ema 800 resin sei halo tratamentu inklui iha ema 300 resin lakohi halo tratamentu.

Jornalista     : Vitorino Lopes da Costa
Editora          : Julia Chatarina

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!