iklan

HEADLINE, MUNISÍPIU, OEKUSI, POLÍTIKA

Komunidade Tumin-Quibiselo hasa’e bandeira iha uma oin hanoin hikas 09 setembru 1999

Komunidade Tumin-Quibiselo hasa’e bandeira iha uma oin hanoin hikas 09 setembru 1999

Komunidade Tumin-Quibiselo hasa'e bandeira iha uma oin hanoin hikas 9 setembru 1999. Imajen Tatoli/Abilio Elo Nini.

OÉ-CUSSE, 07 setembru 2023 (TATOLI –  Komunidade sira iha aldeia Tumin no Quibiselo, suku Bobometo, sub-rejiaun Oésilo, hasa’e bandeira iha uma oin hodi hanoin hikas masakre Tumin iha loron 08 to’o 09 setembru tinan 1999, ne’ebé milísia sira oho joven no katuas na’in-84 iha loron rua ne’e nia laran, nune’e ba tinan ne’e komemora ba tinan 25.

Notísia relevante: Masakre Tumin: Milísia oho ema na’in-14 iha 08 setembru 1999 (I)

Agustinho Ase, nu’udar komunidade iha aldeia Tumin, hateten, hanesan timoroan liuliu Bobometo-oan iha obrigasaun morál hodi hasa’e bandeira nasionál iha uma oin, atu hanoin no halo reflesaun liuhosi orasaun no sunu-lilin hodi husu harohan.

Komunidade Agustinho Ase, hosi aldeia Tumin.
Imajen Tatoli/Abilio Elo Nini.

Nune’e mós hodi hanoin hikas sakrifísiu  ne’ebé eroi sira kontribui ona tanba mumentu ne’ebá iha loron 8 no 9 setembru 1999, joven barak mate fakar sira-nia raan iha rai Tumin no Quibiselo.

“Ohin, ita haree iha dalan, ema hotu-hotu hasa’e bandeira iha uma oin, ida-ne’e atu hanoin fali akontesimentu loron 8 no 9 setembru 1999, milísia oho ami-nia joven no katuas sira kuaze na’in 80-resin iha Tumin Quibiselo,” Agustinho Ase, ba Tatoli iha Tumin, kinta ne’e.

Nia hatutan, kada tinan sempre dada bandeira molok tama fulan setembru, iha loron 1 komesa dada bandeira, tanba mumentu ne’ebá tristeza boot falun aldeia rua ne’e, liuliu Quibiselo no Tumin, tanba loron 8 milísi hahú ataka iha ne’e, kontinua ba loron 9 setembru oho joven sira iha Teonlasi, Pássabe.

Baptista Elo, espresa nia sentimentu, katak dada bandeira la persiza simu orientasaun hosi ema ruma ka autoridade lokál, maibé ho sentidu nasiolizmu nu’udar timoroan tenke rekoñese eroi sira-nia terus to’o oferese vida iha prosesu funu ba libertasaun nasionál.

Tán ne’e hotu-hotu hamriik dada bandeira atu halo reflesaun hodi banati-tuir sira-nia mehi hanesan uluk, to’o konkista independénsia.

“Ha’u dada bandeira ho ha’u-nia konsiénsia rasik, laiha ema ida tantu autoridade lokál mai husu, tanba ami-nia maluk barak fakar sira-nia raan, balu mate iha loron rua ne’e, 8 no 9 setembru 1999,” nia haktuir.

Nu’udar sidadaun timoroan tenke iha sentidu nasionalizmu no patriotizmu ne’ebé forte, tanba Timor-Leste ukun-aan ne’e la’os ita tuur hamutuk hamnasa mak ema entrega de’it, maibé povu Timor inklui joven sira iha Tumin-Quibiselo fakar sira-nia raan no lekar sira-nia ruin iha fatin-fatin.

“Ohin sira balu seidauk hetan sira-nia ruin, entaun ita sira-ne’ebé moris, presiza halo orasaun husu tulun ba sira atu ita moris di’ak, ohin ita hasa’e Bandeira ida-ne’e atu hanoin hikas akontesimentu iha mumentu ne’ebá,” nia katak.

Notísia relevante: Masakre Tumin: “Subar kalan haat, ha’u-nia kanek ne’e ular hotu”

Jornalista   : Abílio Elo Nini

Editór         : Evaristo Soares Martins

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!