DILI, 16 maiu 2024 (TATOLI)—Diretór Ezekutivu Centro Nacional Chega, Institutu Públiku, (CNC,I.P), Hugo Maria Fernandes, husu Governu no Parlamentu Nasionál (PN) atu ratifika konvensaun ema lakon.
Nia konta tuir, prosesu ratifikasaun konvensaun ema lakon ne’e Minstru Negósiu Estranjeiru no Kooperasaun (MNEK) no Vise-Ministériu Asuntu Parlamentár rasik husu pareser iha CNC, I.P, ne’ebé parte institutu hatan ona iha PN maibé to’o agora seidauk iha rezultadu.
“Parlamentu Nasionál husu CNC, I.P hamutuk ho MNEK buka tuir restu mortál sira hanesan Saudozu Nicolau Lobato no sira seluk nian, maibé konvensaun laiha ita buka tuir ladi’ak. tanba ne’e, husu ba Governu no Parlamentu Nasionál tenke ratifika konvensaun ema lakon tanba bainhira la ratifika, ita laiha baze legál ida atu halo negosiasaun,” Hugo Maria Fernandes, hateten, iha edifísiu CNC, I.P, Balide, kinta ne’e.
Notísia relevante : Komité 12 Novembru husu Governu ratifika konvensaun ema lakon
Bainhira laiha konvensaun ne’e rasik, Timor-Leste labele halo negosia ho Indonézia hodi husu hatudu mate ruin.
“Timor-Leste to’o agora la ratifika konvensaun ema lakon ne’e nia problema saida ita la hatene, ida-ne’e polítiku na’in sira mak tenke fó resposa, tanba CNC, I.P sempre halo esforsu hakarak tenke ratifika atu fasilita ita bele halo negosiasaun ho ema buka tuir ita-nia saudozu sira-nia mate ruin,” nia tenik.
Entretantu, hahú husi tinan 2017-2013, organizasaun sosiedade sivil husi Timor-Leste no Indonézia serbisu hamutuk ho Governu país rua (Timor-Leste no Indonézia), konsege lori hikas ona timor-oan hamutuk 100 ne’ebé lakon durante okupasaun Indonézia, liuhusi programa Reuniaun Labarik Lakon.
Bazeia ba dadus, lori fila labarik lakon iha tinan 2017 hamutuk na’in-15, tinan 2018 iha na’in-sia, tinan 2019 iha na’in-14, tinan 2022 iha na’in-16.
Jornalista : Arminda Fonseca
Editora : Julia Chatarina





