iklan

EDUKASAUN, HEADLINE

Mapamentu rekursu umanu importante ba dezenvolvevimentu institusionál

Mapamentu rekursu umanu importante ba dezenvolvevimentu institusionál

Dirijente hosi liña ministeriál sira partisipa semináriu semináriu kona-ba estudu mapamentu rekursu umanu ba setór públiku no privada ne’ebé maka organiza hosi MPIE no Fundu Dezenvolvimentu Kapital Umanu (FDCH). Imajen/TATOLI, Osoria Marques.

DILI, 04 jullu 2024 (TATOLI)-Ministru Planeamentu no Investimentu Estratéjiku (MPIE), Gastão Sousa, hateten mapamentu ba rekursu umanu importante iha instituisaun idaidak nune’e bele kontribui ba dezenvolvimentu institusionál no nasaun.

Gastão Sousa, hato’o asuntu ne’e bainhira partisipa semináriu kona-ba estudu mapamentu rekursu umanu ba setór públiku no privada ne’ebé maka organiza hosi MPIE rasik no Fundu Dezenvolvimentu Kapital Umanu (FDCH), ba dirijente sira hosi liña ministeriál sira munisipál no nasionál.

Notísia Relevante :Governu iha dever fó bolsa estudu ba estudante husi família kbiit-laek

“Se ita iha rekursu umanu ita iha kapasidade atu implementa programa ka lae?, tanba ne’e mak ita tenke hatene rekursu umanu iha ida-idak nia ministériu, bainhira ita hatene ona nia rekursu umanu, mak ita foin konfirma hodi tau osan, se atu kria univerdade ida ne’e prepara ita-nia ema, ba kursu saida ne’e ita tenke hatene para ita tau osan ba ba tinan oin, maibé nia infraestrutura mós tenke la’o, hadi’a no presiza osan hira, tanba ne’e mak ita-nia mapamentu ne’e importante,” Governante hateten ba jornalista sira, iha salaun Delta Nova, kinta ne’e.

Hosi estudu mapamentu ne’e sei halo diagnóstika ida kle’an ba rekursu umanu liuliu liga ho programa bolsa estudu ne’ebé maka kada tinan governu oferese ba funsionáriu públiku sira no timoroan sira hodi bá estuda iha rai-liur no rai-laran.

“Oinsá ita atu hatene durante ne’e fó ona bolsa estudu ba ema na’in hira ona, ba iha área saida, iha ministériu ida-ne’ebé?,  no sira mai ne’e servisu ka lae?, servisu iha ministériu ida ne’ebé, karik sira la servisu ne’e tanba saida?, tanba ne’e mak ohin ita hasoru malu ho direjente sira husi liña ministeriál sira iha hotu setór privadu nia iha nasionál no iha Munisípiu sira hotu,”nia hateten.

Iha biban hanesan Diretór Ezekutivu FDCH, Júlio Aparício, reforsa semináriu ohin atu halo mapamentu ba rekursu umanu iha kada instituisaun Estadu nian. Tanba tuir planu durante fulan-jullu to’o dezembru 2024, peskizador sira husi FDCH sei lori kestionáriu ba liña ministeriál sira iha nasionál no mós munisípiu sira hodi priense.

“Atu ami identifika hodi hetan resposta ho dadus, nune’e ami planu prevee osan ba rekursu hirak ne’ebé sira presiza. Ami halo ida ne’e tanba FDCH ne’e povu nian, ema hotu nian, entaun ami hakarak planu hotu maihosi instituisaun sira no liña ministeriál sira hotu,” nia dehan.

Nune’e nia espera katak instituisaun hotu bele koopera hodi forñese dadus tuir realidade ne’ebé maka iha tanba FDCH sei uja dadus ne’e  hodi trasa iha planu orsamentu no rekursu umanu iha Timor-Leste.

Diretór Nasionál Planeamentu hosi Sekretariadu Komisaun Funsaun Públika, Francisco da Costa Perreira, hateten semináriu ida ne’e importante tebes tanba bele ajuda instituisaun sira atu halo mapamentu ba sira-ninia rekursu umanu.

“Atu bele ajuda instituisaun hanesan KFP, INAP, FDCH, atu bele hala’o implementasaun entermúz formasaun dezenvolvimentu ne’e ho di’ak no kualidade no ho responsabilidade,”nia hateten.

Notísia Relevante :Governu loke ona vaga bolsa estudu ba jurista 70 iha Portugal

Jornalista : Osória Marques

Editór   : Agapito dos Santos

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!