DILI, 19 novembru 2024 (TATOLI)–Diretór Ezekutivu Forum Organizasaun Naun Governamental Timor-Leste (FONGTIL), Valentim da Costa Pinto, hateten númeru neen husi Objetivu Dezenvolvimentu Sustentável (ODS) kona-ba água potável no saneamentu sei la atinje meta hodi hasai povu husi mukit.
Nia hateten, Governu iha planu no programa prioridade di’ak tebes maibé setór bee no saneamentu nian iha OJE 2025 nian ne’e kontinua iha alokasaun orsamentu ne’ebé kiik tebes.
“Ita bele haree iha alokasaun Orsamentu Jerál Estadu nian millaun $1.2 tinan-tinan, ne’e alokasaun ida-ne’ebé kiik, maske iha nível polítika ita konsidera ne’e prioridade. Ita-nia meta sira-ne’ebé to’o 2030 ita seidauk bele to’o,” Diretór ne’e hateten ba jornalista sira.
Bee no saneamentu hanesan nesesidade báziku ba sosiedade hodi asegura saúde familia no sosiedade einjerá, tanba bee no saneamentu hanesan fatór ida-ne’ebé mós kontribui labarik sira moris kondisaun raes badak, tanba limitasaun asesu ba bee, jestaun ba ai-han no menus koñesimentu ba iha nutirsaun.
Situasaun sira-ne’e, nia dehan, alerta ba ukun-na’in sira no polítika-na’in sira hodi tau matan ba ida-ne’e no ema hotu nia esforsu hodi bele iha kondisaun ida mínimu iha setór ida-ne’e
Nia esplika, Estadu ratifika ona kona-ba Objetivu Dezenvolvimentu Sustentável ka ODS katak Estadu iha orbigadasaun atu bele prienxe númeru ODS ne’e rasik. Bee no saneamentu tama iha númeru neen atu bele asegura asesu bee no saneamentu ba ema hotu-hotu.
“Refere ba ita-nia luta ida-ne’e, ami hanoin to’o 2030 ita-nia alvu ne’e ita sei la to’o, tanba atualmente uma kain barak mak seidauk asesu ba saneamentu no bee-moos seidauk to’o. Ita kuaze ultrapasa dekada rua, ita seidauk to’o. Entaun ita-nia dezafiu ba atinjimentu 2030 ninian ba ODS nia alvu ita seidauk to’o,” nia hateten.
Tuir nia, politikamente Estadu fó importánsia maibé iha implementasaun ba iha programa no planu prioridade ladún fó importánsia atu implementa.
Nia enkoraja atu atinje ODS ne’e iha aspetu tolu ne’ebé presiza maibé hanesan Governu iha kompromisu polítiku ida-ne’ebé forte atu ema hotu bele asesu ba bee no saneamentu, tanba ida ne’e direitu báziku.
Bainhira iha ona kompromisu polítika, presiza aumenta alokasaun orsamentu naton atu bele asegura kanalizasaun bee ba ema hotu no ikus mak konsiénsia ema hotu nian ba uzu sasán Estadu ba ema hotu nia di’ak.
“Investimentu hotu ne’ebé mak iha ho osan ne’ebé boot, se ita konbina ho konsiensia ne’ebé di’ak mak sasan sira ne’e sei útil no sei ajuda ema barak nia nesesidade hodi ema hotu hatudu prátika ne’ebé di’ak. Se buat tolu ne’e mak ita la hahú, ita-nia investimentu hotu labele util”, nia hateten.
Dirijente ne’e garante, kompromisu polítiku tenke justifika ho konsiénsia, sidadaun sira-nia kolaborasaun sei hatudu investimentu ho kualidade.
Nia relata 45% populasaun iha Timor-Leste seidauk asesu ba bee no saneamentu no 80% populasaun iha kapital asesu ona ba bee no saneamentu.
Jornalista : Jesuína Xavier
Editór : Cancio Ximenes