DILI, 07 Abríl 2025 (TATOLI) – Programa Nasaun Unida ba Dezenvolvimentu (PNUD) realiza formasaun téknika kona-ba sistema íbridu enerjia renovavel, rede integradu no jestaun enerjia avansadu ba profisionál na’in-28 iha área enerjia nian, ne’ebé mai husi Timor-Leste, Samoa, no Vanuatu.
Treinamentu ne’e hala’o durante loron lima, entre 07 to’o 11 Abríl. Formasaun ne’e parte ida husi Projetu Transformasaun Pasífiku Verde ne’ebé hetan apoiu husi Governu Japaun hodi tulun tranzisaun enerjia iha Timor-Leste no Pasífiku tomak.
Reprezentante PNUD, Katyna Aurgeta, hateten iha mundu daudaun ne’e Governu sira halo hela avaliasaun filafali ba efisiénsia enerjia no foku ba enerjia renovavel no seguransa enerjia.
Nia dehan investimentu globál iha enerjia renovavel ne’e iha efisiénsia enerjia no teknolojia enerjia moos, sira seluk bele rezulta nesesidade globál ba kombustivel fósil no hamenus investimentu iha kampu mina-rai no gás foun sira.
“Ita tama ona iha era foun ba transformasaun matak (Green Transformation-GX). Mudansa ida husi estrutura industriál no sosiál sira ne’ebé bazeia ba kombustivel fósil sira ba estrutura ne’ebé bazeia ba enerjia ne’ebé moos sein dióksidu karbonu”, Katyna Aurgeta dehan iha Timor Plaza.
Nia hatutan iha envolvimentu Japaun nian iha realidade foun ida-ne’e reflete liuhusi Projetu Transformasaun Verde Rejionál Pasífiku nian ne’ebé ho objetivu mak atu promove transformasaun verde iha rejiaun pasífiku hodi hamoos emisaun zero no harii klima maka’as iha nasaun haat pasífiku nian hanesan Vanuatu, Samoa, Timor-Leste no Papua Nova-Giné (PNG).
Iha fatin hanesan reprezentente Embaixada Japaun iha Timor-Leste, Yuki Sakai, esplika katak durante loron lima profisional sira sei envolve iha diskusaun interativu no sesaun téknika direta ne’ebé foka liu ba análize enerjia, dezeñu sistema íbridu, mekanizmu presu justu no progresivu, no benefísiu sosioekonómiku husi enerjia renovavel.
Ministru Obra Públika, Samuel Marçal, hateten formasaun ne’e papél importante iha kooperasaun rejionál no fahe koñesimentu hodi aselera solusaun enerjia moos iha pasífiku tomak.
“Ha’u husu ba peritu (profisionál) sira neébé tuir treinamentu ne’e atu aproveita treinamentu ne’e ho di’ak, tanba iha ne’e mós maluk sira husi Samoa no Vanuatu. Treinamentu ne’e importante tebes oinsá atu uza enerjia renovavel ne’ebé di’ak”, nia dehan.
Tópiku sira ne’ebé ko’alia hamutuk 14 mak hanesan panorama rekursu enerjia renovavel, aplikasaun ba merkadu sira, avaliasaun rekursu solár, teknolojia no komponente sistema photovoltaic solár, konfigura sistema enerjia renovavel no estratéjia operasionál sira, integrasaun sistema enerjia renovavel ba rede, dezafiu sira integrasaun enerjia ba rede, sistema armazenamentu enerjia bateria interativu no seluk tan.
Jornalista: Arminda Fonseca
Editora: Maria Auxiliadora