iklan

NASIONÁL, EKONOMIA, HEADLINE, POLÍTIKA

Parlamentu aprova MI nia orsamenu millaun $14.477 iha espesialidade

Parlamentu aprova MI nia orsamenu millaun $14.477 iha espesialidade

Votasaun espesialidade ba Proposta-Lei Orsamentu Ministériu Finansa, iha sala Plenária Parlamentu Nasionál. Imajén TATOLI/Franciaco Sony.

DILI, 19 Novembru 2025 (TATOLI)—Parlamentu Nasionál aprova Orsamentu Jerál Estadu (OJE) 2025 ba Ministériu Interiór ho montante $14.477.099 iha espesialidade ho votu a-favór 43, kontra 0 abstensaun 21.

Orsamentu ne’e aloka ba saláriu no vensimentu $12.208.360, bens serbisu $1.918.739 no kapitál menór $300.000.

Tuir livru OJE 2026 nian, Orsamentu Jerál Estadu (OJE) 2026 ne’ebé aloka ba Ministériu Interior ne’e sei substitui ba programa prioridade rua (2) mak hanesan funsionamentu dezenvolvimentu institusionál prevee $3.384.810 no seguransa nasionál hamutuk $11.092.289, no husi programa ne’e sei fahe ba sub-programa neen (6).

Iha diskusaun ne’e, Deputada bankada FRETILIN, Antoninho Bianco, sujere atu reforsa seguransa iha parte marítima nian, atu nune’e pirata sira labele na’ok Timor-Leste nia rekursu potensiál sira iha tasi laran ho ilegalmente.

“Ha’u lahatene, unidade polísia marítima, komponente navál no diresaun peska laiha mekanizmu atu halo kontrola ba marítima. Maske, ita ko’alia haksesuk malu de’it kona-ba mákina maibé ita la proteje ita-nia rikusoin iha tasi, ema sei na’ok hotu,” nia dehan.

Nune’e mós Deputada Bankada KHUNTO, Olinda Guterres, husu Governu atu tau-matan mós ba seguransa iha parte Fronteira nian, tanba sira mós servisu halo atuasaun ba sasán ilegál sira-ne’ebé tama-sai husi fronteira, tanba ne’e tenke aloka osan ba sira atu halo servisu ho di’ak liután.

“Ita mós presiza aumenta orsamentu atu sosa sira-nia atributu tanba balun ninia atributu aat ona, entaun difikulta ba sira atu halo servisu. Nune’e mós, nu’udar instituisaun ida tenke iha atributu ne’ebé kualidade atu hala’o servisu ho seguru no labele hamoe nasaun,” nia hateten.

Ministru Interior, Francisco da Costa Guterres, hatan ba preokupasaun sira-ne’e katak situasaun ida iha iha kestaun seguransa tanba Timor-Leste dezenvolve ne’e ho gradualmente para to’o tinan lima ne’e TL alkansa objetivu finál iha ne’ebé.

Tanba ne’e, nia dehan, ida-ne’e mak vizaun ne’ebé define to’o 2026 pelumenus povu bele sente hakmatek, atu sira bele dezenvolve sira-nia atividade ne’ebé bele fó benefísiu ba sira.

“Tanba ne’e mak parte seguransa sempre tenta oinsá halo balansu entre kestaun seguransa no kestaun dezenvolvimentu. Buat rua ne’e tenke la’o hanesan atu asegura pás no estabilidade iha ita-nia rain,” nia dehan.

Governu sei hadi’a uluk sira-nia kapasidade profisionál atu halo intervensaun ho profisionál ba kazu konflitu, krime ne’ebé akontese ba komunidade nia lee.

Tanba ne’e, tuir kapasidade orsamentu ne’ebé iha mak Governu sei mellora uluk servisu iha área fronteira nian hotu tiha mak hakat fali ba parte seluk, maibé Governu nafatin tau atensaun ba fronteira marítima no aero nian.

“Ita la’ós laharee kona-ba kestaun ekipamentu, tanba durante ne’e ita iha ekipamentu maibé ita hala’o servisu bazeia ba kapasidade orsamentál. Bainhira orsamentu husi pensaun vitalísia mak aloka ba Governu, entaun Governu sei esforsu mellora servisu ho di’ak liután,” nia hateten.

Tamba ne’e, nia dehan, Governu sei kria kondisaun hodi halo formasaun ba kadetes foun sira-ne’ebé Governu rekruta, tanba 2026 mak Governu sei reforma membru PNTL hamutuk 150-resin mak tama ona iha lista idade reforma.

Nia hateten, Governu mós prepara orsamentu uitoan atu reintegra ba sira-nia moris sivíl iha komunidade nia leet.

Durante diskusaun iha debate espesialidade ne’e, proponente husi bankada Governu propoin proposta alterasaun núneru 30 no númeru 33, ho justifikasaun atu altera orsamentu husi dotasaun Estadu no pensaun eis-titulár hodi aloka fali ba kategória kapitál menór iha Ministériu Interiór nian, nune’e iha votasaun proposta rua ne’e pasa.

Ho nune’e, proposta alterasaun ne’ebé propoin husi proponente Governu ba proposta alterasaun orsamentu husi dotasaun Estadu no pensaun eis-titulár nian aloka fali ba programa dezenvolviementu intitusionál ba kategória kapitál menór ho montante hamutuk millaun $3.

Jornalista : Alexandra da Costa

Editór       : Cancio Ximenes

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!