LAUTEIN, 16 Marsu 2025 (TATOLI)-Primeiru-Ministru, Xanana Gusmão, husu ba Lautein oan sira labele haree ba kór no partidu, maibé serbisu hamutuk, kria unidade, hodi simu desentralizasaun administrativa no poder lokál.
Xefe Governu hato’o kestaun ne’e bainhira halo diálogu ho populasaun Lautein hodi haree besik serbisu munisipál kona-ba rezultadu Avaliasaun ba Kondisaun Mínima (AKM), ne’ebé hala’o iha Jináziu munisípiu Lautein.
Primeiru-Ministru hateten Lautein atu la’o ba oin no hadi’a povu nia moris tenke esforsu hamutuk, liuliu autoridade lokál sira jere orsamentu Estadu ho di’ak hodi halo dezenvolvimentu ne’ebé la’o iha suku no aldeia sira.
Nia dehan osan povu nian no povu mak na’in ba osan tenke uza kuidadu hodi halo dezenvolvimentu ne’ebé ho di’ak hodi povu sente nia benefísiu.
Ministru Administrasaun Estatál, Tomás Cabral, hateten husi avaliasaun kondisaun mínima, munisípiu Lautein bele ona, maibé presiza serbisu hamutuk, liuliu hadi’a administrasaun públika sira mak presiza iha relatóriu ba iha ezekusaun Orsamentu Jerál Estadu.
“Ha’u apresia ba parte hotu ne’ebé partisipa iha avaliasaun rezultadu kondisaun mínima. Iha ne’e ita dehan haree besik liután serbisu munisipál Lautein husi rezultadu Avaliasaun ba Kondisaun Mínima hahú iha 2024 ne’ebé avaliasaun komesa iha 2025 no 2026. Tempu para ita atu hadi’a, ne’e tranzisaun ida ho 2027”, nia hateten.
Nia dehan Lautein iha avaliasaun kondisaun mínima hetan muito bom, maibé sei iha rekomendasaun bazeia ba avaliasaun sira ne’ebé durante ne’e halo. “Ha’u fó parabéns ba xefe suku sira ne’ebé sai ezemplu ba serbisu munisipál sira, tanba kualker projetu tama iha Lautein laiha problema maski iha kór oioin, maibé sira kontribui ba dezenvolvimentu”, nia elojia.
Iha avaliasaun ne’e mosu rekomendasaun balun ne’ebé munisíiu Lautein presiza hadi’a mak rekursu umanu, katak kumpre Standard Operational Procedure (SOP) no Termu Referénsia ne’ebé kria ona bazeia ba kompeténsia delegada.
Nesesita mós formasaun no asisténsia téknika ba estrutura autoridade munisipál, liuliu formasaun espesializada hodi reforsa kapasidade munisípiu liuhusi apoiu tékniku nasionál no INAP munisipál.
Estrutura autoridade munisipál tenke komprende kona-ba serbisu ne’ebé delega ona ba munisipiu no ierarkia ne’ebé eziste bazeia ba dekretu-lei múmeru 34/2025 (6º alteração DL 3/2016).
Rekomendasaun kona-ba Administrasaun no Expediente Jerál mak presiza reorganiza servisu administrativu hotu tuir regra ne’ebé vigora, mellora jestaun arkivu manuál inklui arkivu dijitál. Administradór Postu Administrativu (APA) no suku tenke atualiza, mensalmente, dadus no informasaun nivel postu administrativu munisípiu.
Sujestaun seluk ba Lautein mak iha jestaun finanseira no aprovizionamentu, sei rekomenda ba Komité Revizaun Orsamentu hodi konsidera proposta OJE ne’ebé aprezenta husi munisípiu. Presiza kria sistema kontrolu finanseiru (Livru Kaixa), fundo de maneio. Konsidera orsamentu iha rúbrika kapital menór hodi bele fasilita funsionamentu servisu administrasaun.
Obrigatóriu atualiza dadus monografia no demografia, nune’e planu ba orsamentu munisipál bele korresponde ba númeru totál ne’ebé atualizadu. Planu Asaun Anual (PAA), Orsamentu no Programa Investimentu Munisipál (PIM) tenke publika iha Portál Munisipál bazeia ba rekomendasaun husi Kámara Konta, nune’e relatóriu ba ezekusaun tenke kumpre prosedimentu legál ne’ebé vigór
Husi avaliasaun ne’e, observasaun jerál husi Ministériu Administrasaun Estatál mak iha inísiu tinan, autoridade munisipál tenke aprezenta planu orsamentu no planu aprovizionamentu hodi hetan aprovasaun husi superiór tutela antes atu implementa no seluk tan.
Ho rekomendasaun hirak ne’e, Ministériu Administrasaun Estatál sei fó asinténsia téknika iha tinan 2026 bá munisipiu Lautein maka hanesan asistnsia téknika hosui Unidade Apoiu Tékniku atu asegura no garante kualidade iha planu, implementasaun no rezultadu.
Prezidente Autoridade Munisípiu Lautein, Mélio de Jesus, iha diálogu ne’e halo aprezentasaun kona-ba perfíl no ponténsia tomak husi munisípiu ne’e, inklui progresu servisu, programa sira ne’ebé la’o daudaun no prioridade dezenvolvimentu sira ne’ebé antinje ona nu’udár baze hodi responde ba kritéria sira mak hatuur iha polítika desentralizasaun podér lokál nian.
Nia esplika avaliasaun ne’ebé iha bazeia ba buat haat maka hanesan planeamentu, finansa, aprovizionamentu no rekursu umanu, iha ne’ebá fatór haat ne’e komisaun haree fó avaliasaun númeru balun 75, 80 no balun 90 no totál valór ne’ebé munisípiu hetan maka 180 no tama ba kategória muito melhor.
“Munisípiu Lautein preparadu no prontu atu simu podér lokál, tanba ami unidu no Lautein oan hotu hakarak hanoin ida de’it tuir ami-nia liafuan ne’ebé ami mensiona katak vizaun ida no asaun ida atu Lautein oan sira hamutuk hodi dezenvolve rai ida-ne’e”, nia afirma.
Programa “Haree besik servisu munisipál Lautein husi rezultadu avaliasaun kondisaun mínima” hanesan parte ida husi preparasaun Governu nian molok implementa Polítika Desentralizasaun no Podér Lokál.
Polítika ne’e hatuur iha Lei númeru 3/2016 kona-ba Podér Lokál no Desentralizasaun Administrativa ho nia objetivu prinsipál sira maka: hametin demokrasia lokál, povu bele partisipa direta iha tomada desizaun, hasa’e efisiénsia servisu públiku, promove dezenvolvimentu ekonómiku no sosiál, munisípiu bele planeia dezenvolvimentu tuir realidade rasik, hamenus sentralizasaun iha kapitál no aumenta transparénsia no responsabilidade.
Lautein iha postu administrativu neen no suku 34, aldeia 151 ho totál populasaun 194.161.
Jornalista: Arminda Fonseca
Editora: Maria Auxiliadora





