DILI, 21 Abríl 2026 (TATOLI)—Ministru Ensinu Superiór, Siénsia no Kultura, José Honório da Costa Pereira Jerónimo molok hakotu iis, partisipa serimónia atribuisaun sertifikasaun ba estudante Fakuldade Enjeñaria Siénsia no Teknolojia (FECT-sigla portugeza) Hera, Tersa ne’e, iha-ne’ebé nia hato’o hela agradesimentu ba Governu Japaun nia apoiu ba FECT Hera.
“Ohin ita agradese ba Governu Japaun no Osaka Gas Foundation ne’ebé atribui bolsu estudu ba timoroan na’in-20 iha Fakuldade Enjeñaria Siénsia no Teknolojia,” Ministru José Honório dehan iha entrevista ikus ho jornalista sira iha salaun FECT Hera.
Nia haktuir tinan-tinan nia parte sempre fó bolsu estudu ba timoroan sira no dezde inísiu kedas Timor-Leste nia independénsia, Governu Japaun sempre fó apoiu ba FECT Hera.
“Ita boot sira hatene edifísiu Fakuldade Edukasaun nian mós Governu Japaun mak apoiu. Fakuldade Enjeñaria hakat ona bá-oin duni,” nia hakotu.
Iha fatin hanesan, Reitór Universidade Nasionál Timor Lorosa’e, Joviano António da Costa hateten bolsu estudu ne’e ba estudante sira-ne’ebé eskola iha UNTL, la’ós atu bá eskola iha rai-li’ur.
“Estudante ativu iha Fakuldade Enjeñaria, Siénsia no Teknolojia ne’ebé ho klasifikasaun boot mak hetan bolsu estudu ida-ne’e. Apoiu ida-ne’e bele fasilita sira-nia estudu,” Reitór dehan ba jornalista sira.
Reitór UNTL subliña bolsu estudu ne’e atribui ba área lisensiatura na’in-sanulu (10), mestradu nai’n-haat (4) no sira-ne’ebé mestradu ona na’in-neen (6).
“Tanba ne’e, atu hato’o ami-nia apresiasaun sinseru ba Fundasaun Osaka Gas ba Interkámbiu Kulturál Internasionál no ba JICA ba sira-nia apoiu kontínuu no metin ba UNTL no ba Timor-Leste. Ita-boot sira-nia kontribuisaun sai instrumentu hodi hametin ita-nia kapasidade institusionál, partikularmente iha área estratéjika sira hanesan enjeñaria, iha-ne’ebé dezenvolvimentu rekursu umanu nafatin esensiál ba nasaun nia futuru,” Joviano tenik.
Nune’e, nu’udár universidade públika Timor-Leste nian, UNTL lori responsabilidade nasionál atu kontribui ba dezenvolvimentu liuhosi edukasaun ho kualidade, peskiza ne’ebé relevante no preparasaun profisionál kompetente sira.
“Iha kontestu ida-ne’e, kooperasaun internasionál la’ós komplementár de’it. Ida-ne’e maka dimensaun esensiál ida hosi ami-nia estratéjia institusionál, ne’ebé permite ami atu habelar oportunidade sira, hasa’e padraun akadémika sira no liga ami-nia programa sira ba koñesimentu no pratika globál. Presizamente iha perspetiva ida-ne’e nia laran mak kooperasaun entre UNTL no Japaun hamriik hanesan ezemplu ida-ne’ebé konsistente no iha impaktu liuhosi vizaun ida-ne’e iha pratika,” nia tenik.
Responsavel ne’e akresenta, UNTL iha nafatin kompromisu metin atu hametin ninia kooperasaun ho Japaun no ho parseiru hotu-hotu ne’ebé fahe vizaun kona-ba sistema ensinu superiór ne’ebé inkluzivu, relevante no haree bá-oin.
Iha fatin hanesan, Embaixadór YAMAMOTO Yasushi hato’o parabéns ba estudante sira-ne’ebé hetan bolsa estudu Interkámbiu Kulturál Internasionál Fundasaun Osaka Gas nian ba tinan 2026.
“Ha’u-nia parabéns ba bolseiru na’in 20 ba tinan ida-ne’e, ne’ebé maka hili liuhusi prosesu selesaun ida-ne’ebé rigorozu. Ha’u far katak estudante promisór sira-ne’e sei aproveita di’ak liután bolsa-estudu ne’e hodi estuda ho esforsu boot liután no kontribui ba harii futuru ida-ne’ebe di’ak liután ba Timor-Leste,” nia dehan.
Nia dehan dezde tinan 2012 to’o agora, estudante enjeñaria UNTL hamutuk 340 mak hetan ona bolsu estudu ne’e husi Fundasaun Osaka Gas, aumenta tan tinan ida-ne’e ba estudante lisensiatura na’in-14 no bolseiru pós-graduadu na’in-neen (6) no totál hamutuk 360.
Bolseira estudante ativu no finalista iha Kursu Mestradu Enjeñaria, Armandina dos Santos Baptista, agradese ba Governu Japaun ne’ebé fó apoiu ona sira.
Jornalista: Osória Marques
Editór: Xisto Freitas da Piedade




