DILI, 29 Juñu 2026 (TATOLI) – Ospitál Nasionál Guido valadares (HNGV, sigla inglés) selebra, ohin, aniversáriu ba-23 iha Timor-Leste. Maski nune’e, pasiente balun nafatin manifesta preokupasaun kona-ba falta ai-moruk iha ospitál, ne’ebé obrigada pasiente sira sosa iha klínika privada sira.
Pasiente Cipriano Gomes husu atu HNGV aumenta stock medikamentu hodi responde ba nesesidade pasiente sira.
“Ha’u moras me’ar no isin-manas mai konsulta iha ne’e, sira fó reseita ha’u fó ai-moruk oin lima, maibé sira fó de’it oin tolu no rua seluk sira haruka ha’u bá sosa iha apotik”, Cipriano Gomes dehan ba jornalista sira iha HNGV, ohin.
Nia esplika katak labele sosa ai-moruk ne’ebé falta tanba osan laiha no hemu de’it ona oin tolu ne’ebé médiku sira fó. “Se osan iha ha’u sosa, maibé laiha, ha’u la sosa, tanba ha’u povu ki’ik ne’e mak mai konsliuta iha ne’e. Ha’u-nia rekomendasaun katak ho aniversáriu ba da-23 ne’e presiza hadi’a no aumenta ai-moruk”, nia sujere.
Iha fatin hanesan, pasiente Idelfonso da Costa Freitas mós lamenta ho problema falta ai-moruk iha HNGV ne’ebé seidauk rezolve. “Ha’u mai konsulta dalabarak sira fó deit reseita mak hau bá sosa ai-moruk iha apotik durante dala haat ona, tanba hau sofre moras prostate”, nia relata.
Aleinde ne’e, nia mós husu ba HNGV hadi’a sistema atendimentu tanba dalaruma pasiente sira hein kle’ur antes hetan tratamentu. Nia sujere atu aumenta ekipamentu médiku atu servisu saúde bele la’o lalais no diak liután.
HNGV kontinua esforsu halo melloria iha atendimentu no ekipamentu sira
Hatán ba kestaun ne’e, Diretór-Ezekutivu HNGV, Nuno Vital Soares, hateten katak administrasaun ospitál sei kontinua halo melloria iha atendimentu no ekipamentu sira.
“Ita-boot sira hatene katak ami mós hetan ai-moruk husi INFPM, entaun ami ho planu kuantifikasaun, entaun ami asegura pedidu ba tinan ida-ne’e nia laran. Tinan ida-ne’e ami sei investe barak ba iha ekipamentu. Daudaun iha ekipamentu CT Scan foun ne’ebé sei mai tan hodi ami bele minimiza ona transferénsia [pasiente] bá rai-li’ur”, Nuno adianta.
Nuno Vital afirma katak iha ezisténsia ba da-23 ne’e, HNGV kontinua halo esforsu maka’as atu pasiente sira la presiza ona bá halo tratamentu iha estranjeiru. Tuir nia, HNGV iha konfiansa ba kapasidade médiku no enfermeiru sira atu fó atendimentu no halo intervensaun médika sira iha nasaun laran.
HNGV mós daudaun hahú halo transformasaun ba jerasaun foun ho kualidade, tanba ospitál ne’e iha kompromisu boot atu investe maka’as ba rekursu umanu.
“Tanba ita haree katak ospitál ne’e dinámiku, entaun ita haree kazu trasferénsia bá rai-li’ur tinan sa’e beibeik. Kompromisu Ospitál Nasionál Guido Valadares iha aniversáriu ba da-23 ne’e forte. Ami hanoin no haree katak investimentu ne’ebé mai husi rekursu umanu, ekipamentu médiku iha tinan kotuk no tinan ida-ne’e ho potensiál médiku ne’ebé aumenta, katak ami iha kompromisu iha tinan ida-ne’e investe tan ba ekipamentu médiku,” nia afirma.
Ospitál Nasionál Guido Valadares daudaun iha ona mákina CT Scan no Raiu-Xís no ekipamentu foun sei mai tan.
Nia mós dehan kona-ba progresu ne’ebé HNGV halo mak hanesan lansamentu kartaun konsulta dijitál ne’ebé antes ne’e rejistu ho manuál. “Agora, ho kartaun ne’e fásil tanba HNGV hanesan sai pilotu ida depois MS sei junta mós dijitalizasaun liga ba munisípiu hotu, ezemplu ita-boot iha Lautein ka Bobonaru uza kartaun ne’e iha sentru mediku sira bele haree ona liuhusi sistema dijitál”, katak.
Vise-Ministru Operasionálizasaun Ospitál, Flávio Brandão, hateten vizaun di’ak husi estrutura HNGV mak transforma ospitál ne’e sai fatin ida ne’ebé iha alvu prinsipál.
“Atu hadi’a ein termu fasilidade no rekursu ne’ebé tenke aposta ba iha sira-nia planu no proposta oin atu oinsá redús duni moras bá rai-li’ur. Ida-ne’e vizaun ospitál nian”, Flávio Brandão dehan.
Tanba ne’e, nia husu ema hotu tenke kontribui nafatin ho hanoin pozitivu sira no fó mós espasu ba médiku sira hodi halo sira-nia funsaun.
Totál profisionál saude iha HNGV kompostu husi espesialista 76 no mediku jerál 132.
Jornalista: Felicidade Ximenes
Editora: Maria Auxiliadora





