iklan

NASIONÁL, EKONOMIA, DILI, MUNISÍPIU, POLÍTIKA

Sistema Finansa Públika La’o Di’ak Maibé Asesu Limitadu

Sistema Finansa Públika La’o Di’ak Maibé Asesu Limitadu

Logo MF. Foto/Google.

DILI, (TATOLI) – Xefe Unidade Sistema Integradu Informasaun Jestaun Finansa (USIIGF) Ministériu Finansa (MF), Joanico Pinto, klarifika sistema jestaun finansa públika, liuliu planeamentu rekursu hosi governu (GRP-sigla inglés) ne’ebé liña ministeriál no instituisaun Estadu sira utiliza hodi halo ezekusaun orsamentu la’o di’ak no loke ona ba públiku iha inísiu fulan ne’e, maibé ho asesu limitadu, ba de’it ministériu sira ne’ebé laiha problema.

“Katak ba de’it instituisaun Estadu sira ne’ebé iha sira-nia orsamentu kuandu ami halo rekonsiliasaun ho dadus ka orsamentu ne’ebé sira gasta iha DOT (Dotasaun Orsamentu Temporáriu) laiha problema”, afirma iha Aitarak-Laran ohin, hodi hatan ba preokupasaun públiku katak sistema lala’o, maibé loke ona iha loron 8 fulan-ne’e.

Nia hatutan: “Husi 8 janeiru to’o ohin, ministériu sira hetan ona asesu ba sistema ne’e, maibé ba instituisaun sira ne’ebé iha problema entermu rekonsiliasaun dadus OJE anuál 2018 versus atuál gastu sira ne’ebé iha DOT ne’e maka sei períodikamete kazu pur kazu ami rezolve para solusiona problema sira ne’e”.

Joanico informa kazu ba atrazu sira iha sistema tanba tékniku sira presiza tempu hodi halo ajustamentu iha sitema, tanba períodu DOT utiliza estrutura Governu anteriór, enkuantu iha Orsamentu Jerál Estadu (OJE)  2018 mai ho estrutura foun Governu daualuk nian, nune’e presiza konsidera aspetu prosesuál hanesan liña ministeriál ne’ebé foun presiza kria kodigu ba planu kontas (Chart of Account) foun, presiza haree fali ministériu sira ne’ebé tau hamutuk katak anteriormente ketak-ketak, maibé agora hamutuk.

Nune’e mós ministériu sira ne’ebé hafahe katak anteriormente hamutuk, maibé agora ketak-ketak no ministériu no instituisaun sira ne’ebé taka, katak laeziste ona iha estrutura Governu agora.

“Entaun rekonsiliasaun entermu prosesuál ne’e ita presiza halo ne’e haree ba prosesu. Husi prosesu ne’e hotu, kontinuasaun maka tenke rekonsilia dadus, gastu sira ne’ebé maka halo ona husi istituisaun sira ne’e”, esplika tan.

Atu rekonsilia, nia dehan lako’alia nivel ministériu, ko’alia nivel diresaun, liña kategoria despeza, saláriu, bens no servisu ho iten sira ne’e rekonsilia ida pur ida. Hirak ne’e presiza tempu no konsentrasaun ho komplesidade ne’ebé boot, tanba ne’e larezolve buat ne’e dalaida, maibé parsialmente to’o ohin kontinua nafatin.

Nune’e kompromisu ne’ebé MF iha maka serbisu sira ne’e hotu iha buat ida maka tenke tau iha konsiderasaun mak data migrasaun husi estrutura tuan ba foun.

“Ami-nia tarjetu iha semana ida ne’e, tarde liu segunda-feira semana oin instituisaun hotu-hotu bele ezekuta ona sira-nia orsamentu hanesan normál. Ba situasaun ministériu balun ne’ebé (sistema) taka, sira tama iha lista, ami la’ós ami taka ba sira, ami rezolve kazu pur ministériu para haree tanba instituisaun ida ho seluk naturalmente lahanesan”.

Aleinde ne’e prioridade MF nian iha semana ne’e maka oinsá atu muda funsionáriu administrasaun públika kuaze rihun 39 husi estrutura blokeia kódigu (coding block) tuan ne’e ba foun, halo mapeamentu para bele garante katak pagamentu saláriu ne’e akontese duni iha fulan ne’e.

“Tanba ne’e maka serbisu sira ne’e nesesita tempu no ha’u esplika tan la’ós sistema maka laloke, loke hela soké orsamentu respetiva instituisaun sira mak seidauk upload (karega) para bele ezekuta ho kondisaun presiza rekonsilia”.

Tanba ne’e ba ministériu sira ne’ebé laiha problema kontinua prosesa sira-nia ezekusaun no ida ne’ebé iha problema iha semana oin bele ona ezekuta sira-nia orsamentu, tanba MF esforsu maka’as hela hodi halo serbisu estraordináriu hodi rezolve kestaun ne’e.

“Instituisaun sira hanesan serbisu munisipál, orgaun serbisu autónomu kontinua asesu no ida ne’ebé afetadu maka liña ministeriál tanba orgánika muda”.

Diretora Nasionál Payroll Diresaun Jerál Tezouru, Regina de Jesus de Sousa, hatete relasiona ho pagamentu, MF liuhusi tezouru prosesu de’it ba liña ministeriál sira. Ajénsia autónoma no munisípiu, sira ida-idak halo no direta ba banku.

“Ho mudansa estrutura ida ne’e laiha impaktu ba iha mudansa conding block ba iha ajénsia autónoma nomós munisípiu sira. Ne’ebé sira-nia ezekusaun la’o nafatin, laiha problema no tanba mudansa estrutura iha instituisaun no ministériu balun ne’ebé iha problema maka seidauk ezekuta sira-nia osan no ministériu ne’ebé laiha problema, hahú iha 8 outubru kuandu sistema loke komesa ezekuta ona”.

To’o ohin loron tuir relatóriu MF nian ezekuta ona 3.5 ne’ebé selu ba ospitál Sanglah Bali ho Singapura nian depois selu profisionál service balun nomós pagamentu balun.

Jornalista: Maria Auxiliadora

Editora: Rita Almeida

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!