LAUTÉM, 04 novembru 2020 (TATOLI)—Governu liuhosi Sekretária Estadu Igualdade Inkluzaun (SEII), Maria José Fonseca de Jesus, husu ema hotu-hotu liuliu feto sira atu banati tuir disiplina ne’ebé mak eroina sira uluk aplika iha luta libertasaun nasionál.
“Ami husu atu ita hotu-hotu liuliu feto maluk sira tenke banati tuir disiplina ne’ebé mak feto eroina sira husik hela ba jerasaun foun. Tanba uluk feto maluk bainhira luta ba libertasaun nasionál sempre iha dixiplina,” Sekretária Estadu hato’o nia intervensaun ba loron nasionál feto iha Postu Administrativu Luro, Munisípiu Lautém, tersa ne’e.
Nia dehan tanba eroina sira-nia hamutuk, matenek, disiplina, mak ohin loron Timor Leste bele liberta povu no patria.
“Ita hotu hamutuk mak ohin loron liberta nasionál tantu mane ho feto, nune’e Timor oan hotu tenke iha direitu no tratamentu ne’ebé hanesan. Labele husik tan feto iha kotuk maibé tetu ho kapasidade hodi bele assume knaar sira hanesan xefia iha institusaun governu sira,” nia dehan.
Nia esplika, lei kona-ba jéneru ihamaibé lei hirak ne’e mós sei iha lakuna no frakeza entaun ho ida-ne’e labele dudu partisipasaun feto ba polítika ka kargu xefia sira.
Tanba ne’e mak, nia hateten, papél importante SEII sei halo servisu hamutuk ho parte hotu hodi asegura Estadu Timor-Leste tau orsamentu natón hodi asegura asesu ema hotu-hotu nian ba servisu saida de’it mak Governu oferese.
Entretantu, liga ho akontesementu oioin ne’ebé mak akontese no afeta ba feto maluk sira, SEII rekuñese katak feto no labarik-feto sira sei vítima nafatin ba violénsia no diskrimanasaun oioin.
“Ho ne’e, ita lakohi tan ona atu ema ida sai vítima ba violénsia iha ita-nia rai doben TL ne’e. Maibé presiza ita hotu nia responsabilidade. Ami hosi Governu, membru deputada sira bele ko’alia barak maibé fila-fali ba ita ida-idak tanba ema ida hosi ita mak fó opurtunidade ba ema seluk mak hodi halo violénsia,” nia hateten.
Maria José Fonseca de Jesus hateten, labele repete tan ona kazu hanesan matebian Domingas Soares no nia-oan feto ne’ebé hetan atake ho violasaun seksuál iha nia uma rasik.
“Ita lakohi ona atu ema inasegura iha sira-nia uma no rain rasik. Maibé ita hotu hamutuk hodi hakribiit violénsia no ha’u fiar katak loron ida ita sei livre hosi violénsia,” nia esplika.
Notísia Relevante: SEII sei esforsu hasa’e persentajen feto iha nível foti desizaun
Jornalista: Osória Marques
Editór: Cancio Xiemenes