iklan

HEADLINE, MUNISÍPIU, VIKEKE

Hakerek K-RDTL nu’udar momentu osan-mean tanba lori tempu naruk

Hakerek K-RDTL nu’udar momentu osan-mean tanba lori tempu naruk

Deputadu Bankada FRETILIN, Joaquin dos Santos, introdús dokumentu Asembleia Konstituinte, iha atividade expozisaun iha ámbitu komemorasaun tinan-20 Konstituisaun RDTL, iha salaun administrasaun munisípiu Viqueque, sesta (07/10). Imajen Tatoli/Vitorino Lopes da Costa

VIQUEQUE, 07 setembru 2022 (TATOLI)–Deputadu Bankada Frente Revolusionária  de Timor-Leste Independente (FRETILIN), Joaquin dos Santos, konsidera hakerek Konstituisaun Repúblika Demokrátika Timor-Leste (K-RDTL) hanesan momentu osan-mean tanba lori tempu naruk.

“Ita hakerek Konstituisaun nu’udar osan mean, ne’ebé  hakerek ho raan tanba liuhosi prosesu naruk foin maka ita iha Konstituisaun ida agora uza ne’e. Nune’e Ita hakerek Konstituisaun la’ós hakerek iha surat-tahan de’it,” membru Asembleia Konstituinte ne’e hateten ba Agência Tatoli, iha ámbitu komemorasaun tinan-20 K-RDTL, iha salaun administrasaun munisípiu Viqueque, sesta ne’e.

Notísia relevante: Komemorasaun tinan-20 Konstituisaun RDTL atu relembra prosesu elaborasaun

Tuir Deputadu Bankada Governu ne’e, K-RDTL mai hosi  espíritu koletivu povu Timór no hatudu-an sai  norma fundamentál. Tanba ne’e konsidera Konstiisaun ne’e rezultadu hosi faktu sosiál no polítika ne’ebé lori tempu naruk hosi tinan 1975 ho valór boot, la hanesan ho nasaun sira seluk.

“Ohin loron Konstitusaun RDTL moris tinan-20 nu’udar lei-inan, nune’e sidadaun hotu iha dever no obrigasaun hodi la’o tuir.  Tanba ne’e, presiza konsolida joven sira hodi inteira ba hanoin polítika sira ne’ebé intrdús iha Konstituisaun hodi fó valór  ba eroi no martir sira ne’ebé husik hela ba jerasaun sira,” nia hameno.

Nune’e mós, nia husu atu ba oin entidade hotu kontribui ba prosesu dezenvolvimentu nasaun.

“Ita liberta ona pátria maibé ita seidauk liberta povu. Ida-ne’e kabe ba responsablidade polítika sira hotu atu halo prosesu liberta povu, ne’ebé povu fó fiar ba polítiku sira tuur iha Governu hodi halo dezenvolvimentu hodi kira kondisaun ba sidadaun hodi bele fó satisfasaun,”  nia fó hanoin.

Deputadu ne’e dehan, atu liberta povu, partidu polítiku sira tenke hatudu-an ba sosiedade atu halo kompromisu polítiku ne’ebé tenke hetan fiar absoluta hosi povu hodi Governu bele kria dezenvolvimentu.

“Atu liberta povu, polítiku sira tenke iha konsiénsia no hetan fiar hosi povu hodi hala’o kompromisu iha governasaun,” nia tenik.

K-RDTL inisia hosi membru Asembleia Konstituinte na’in-88 ne’ebé hili direita hosi povu no aprova iha loron 22 marsu 2002, kompostu hosi artigu 170 no parte hitu hanesan (1). Prinsípiu fundamentál, (2). Direitu, dever, liberdade no garantia fundamentál, (3) Organizasaun poder polítiku, (4). Organizasaun ekonómika no finanseira, (5). Defeza no seguransa nasionál, (6). Garantia no revizaun Konstituisaun no (7). Dizpozisaun finál no tranzitória.

Jornalista   : Vitorino Lopes da Costa

Editora        : Julia Chatarina

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!