iklan

HEADLINE, POLÍTIKA

Espíritu 12 Novembru inspira joven atu kontribui ba dezenvolvimentu país

Espíritu 12 Novembru inspira joven atu kontribui ba dezenvolvimentu país

Monumentu 12 Novembru, iha Jardin Motael, tersa (21/11). Imajen Tatoli/Francisco Sony

DILI, 10 Novembru 2025 (TATOLI)-Loron Nasionál Juventude iha 12 Novembru 1991-12 Novembru 2025 nu’udar pontu markante ba juventude loriku asu’ain hodi hamutuk luta ba kauza país nia libertasaun pátria.

Nune’e deputadu CNRT, Patrocínio dos Reis Fernandes, hateten momentu ne’e nu’udar reflesaun ba foinsa’e sira hodi bele banati tuir espíritu ne’ebé iha atu kontribui ba prosesu dezenvolvimentu nasaun.

Nia dehan 12 Novembru hanesan pontu kulminasaun ida, reúne forsa juventude sira hotu, tau hamutuk pensamentu ida kona-ba esforsu iha unidade nasionál atu liberta rai ne’e sai importante.

“Momentu istóriku sira ne’e halo reflesaun, se joven sira uluk iha faze rezisténsia sira halibur unidade nasionál atu haree ba kauza ida, ohin loron espíritu ida-ne’e inspira fali joven sira, kontinua halibur unidade nasionál, haree ba kauza seluk, libertasaun povu ne’e importante”, nia hato’o iha Parlamentu Nasionál, ohin.

Tuir deputadu, selebrasaun ne’e hodi haree ba oin no aproveita oportunidade sira ne’ebé Estadu oferese daudaun hodi estimula vontade no hanoin di’ak ba partisipasaun prosesu dezenvolvimentu hodi hakbiit an atu iha futuru lidera país ne’e.

Aleinde ne’e, Estadu tomak loke komunikasaun mundiál no rejionál, esforsu buka atu bele motiva foinsa’e sira atu halo oinsá partisipa iha prosesu hotu. “Joven sira mós tenke kore an husi pensamentu ida, buat hotu ita ezije Governu no Estadu halo, depois ita la aproveita”, dehan.

Ba nia foinsa’e nu’udar kamada importante iha kbiit atu partisipa ativa iha prosesu dezenvolvimentu. “Bainhira ativa iha prosesu dezenvolvimentu, la’ós tenke sai funsionáriu iha instituisaun ida-ne’e no ne’ebá, maibé oportunidade ne’ebé Estadu hamosu daudaun ne’e. Ita buka halo oinsá enkuadra an hodi hakbiit ita-nia an partisipa ho hanoin, asaun no krítika ho diskusaun konstrutiva”, nia apela.

Deputadu ne’e solisita ba Ezekutivu atu ba oin kontinua reforsa instituisaun hanesan edukasaun, saúde, formasaun profisionál hodi buka hasa’e kapasitasaun no koñesimentu siénsia no téknika ba foinsa’e iha parte abilidade.

Iha fatin hanesan, deputadu FRETILIN, David Dias Ximenes ‘Mandati’, dehan husi 12 Novembru hatudu ba rai-li’ur katak rezisténsia ne’e sei iha. “Tanba momentu ne’ebá, ema barak dehan rezisténsia iha Timór hotu ona no ema aseita ona integrasaun. Mezmu ita-nia serbisu klandestina la’o hela, maibé bainhira ita-nia juventude loriku asu’ain book-an, ne’e mak 12 Novembru ne’e ema barak mate, maibé ninia signifikadu boot ba mundu”, nia relembra.

Hodi loke komunidade internasionál nia matan ho neon ho efeitu maka’as. Tanba ne’e, tenke fó valór ba sira ne’ebé fó an abnega ba rai ida-ne’e. “Rai ne’e ohin loron ukun-an, la’ós ema fó de’it, maibé ho sakrifísiu barak”.

“Ezemplu, abnegasaun ne’ebé juventude uluk halo ne’e, tenke sai hanesan paradigma vida ida hodi ita-nia juventude sira banati tuir agora. Hanesan ita-nia Primeiru-Ministru dehan ‘ó labele husu lai ba nasaun saida mak nia atu fó ba ó. Tenke husu ba ó nia-an saida mak ó bele fó ba nasaun ne’e’. Ida-ne’e mak loos’’, nia hasara.

Tanba ne’e tenke iha solidariedade, fraternidade, onestidade ba malu ho espíritu dedikasaun, ko’alia ba malu hanesan maun no alin uluk iha funu laran, tanba uluk laiha unidade labele ukun-an.

Deputadu KHUNTO, Luís Roberto, husu ba Estadu tau matan ba sobrevivente sira ne’ebé agora sei moris ho kondisaun ladi’ak.

Jornalista: Nelson de Sousa

Editora: Maria Auxiliadora

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!