DILI, 01 Outobru 2025 (TATOLI)-Ministru Obras Publika, Samuel Marçal, hateten Governu sei esforsu rezolve problemas infraestrutura bázika iha territóriu nasionál durante periodu mandatu Governu Konstitusionál da-sia (IX) nian hodi konklui meta ne’ebé iha.
Notísia Relevante: Governu Esforsu Atu Populasaun Iha Territóriu Asesu Infraestrutura Bazika ho Di’ak
Ministru Obra Públika, Samuel Marçal, informa asuntu infraestrutura bázika mak Governu ko’alia liu kona-ba nesesidade sosiedade nian hanesan bee-moos, eletrisidade, estrada no ponte sira.
“Hanesan ita hotu hatene katak Governu konstitusionál da-sia nia mandatu foin tinan rua ho balun no programa prioridade foka mós ba Estrada. Entaun, etrada iha territóriu tomak hamutuk kilometru 1.534, maibé iha Governasaun sira antes liubá ne’e konsege normaliza kolometru 769,” Ministru Obra Públika ne’e atualiza asuntu ne’e bainhira prienxe iha programa “meet the press” ne’ebé organiza husi SEKOMS, iha salaun Maria Gorrete, tersa ne’e.
Signifika sei falta lubuk ida atu normaliza estrada nasionál no iha Governu da-sia nia planu no meta ne’e hahu husi tinan 2023 to’o 2028, Timor-Leste tenta para atinje estrada nasionál bele konklui kilometru 424, maibé sei falta tan kilometru 330 ne’ebé mak rai hela ba planu 2024 ba leten.
“Estrada munisipál, iha totál hamutuk kilometru 1002 no Governu konklui tiha ona hamutuk kilometru 94. Maibé, iha periodu tinan 2023 to’o 2028 tenta para konklui kilometru 311 no sei falta tan kilometru 597 ba implementasaun iha períodu tuir mai,” nia dehan.
Aleinde ne’e, tuir nia, iha mós estrada urbana hamutuk kilometru 746, ita konklui ona kilometru 307 no iha períodu Governu da-sia nian meta atu konklui normalizasaun estrada urbana kilometru 237 no ba períodu tuir mai sei implementa tan kilometru 2001.
Nia hatutan, kona-ba estrada rurál ne’ebé kompostu iha territóriu tomak hamutuk jilometru 4072, ida-ne’ebé konklui ka hadi’a tiha ona e hamutuk kilometru 2.359 kilometru no sira-nia meta ba tinan lima bele konklui tan kilometru 1.114.
“Ita mós iha ponte boot sira-ne’ebé kobre iha territóriu nasionál hamutuk 238, konklui tiha ona 109 no iha mandatu Governu da-sia, sira esforsu buka atu konklui tan ponte 14 no hela ponte hitu (7) mak iha hela prosesu nia laran no falta tan ponte 115 ba implementasaun períodu tuir mai,” nia hateten.
Ministru Samuel esplika, orsamentu sira-ne’e hotu la’ós de’it uza fundu insfraestrutura Orsamentu Jerál Estadu (OJE) nian maibé iha impresta mós husi Banku Mundiál, tanba ADB mós parseria dezenvolvimentu internasionál sira seluk.
“Iha fali parte eletrisidade antes ha’u-nia mandatu ne’e, atinje ona ba nivél suku sira kuaze 18% maibé iha tinan rua-resin nia laran ne’e, ita konsege konklui ona iha nivél suku sira no sei falta aldeia 163 mak seidauk asesu ba eletrisidade. Ha’u fiar katak iha tinan 2026, ita tenta halo konkursu públiku dala ida de’it ho pakote 82 tanba aldeia balun ki’ik,” nia dehan.
Kuaze iha aldeia balun ne’ebé hela uma dook malu ne’e, Governu labele halo instalasaun liña eletrisidade, maibé ita sei apoia sira ho solár panél.
Jornalista : Alexandra da Costa
Editór : Cancio Ximenes