DILI, (TATOLI)- Sekretáriu Estadu Ambiente (SEA) no Programa Nasaun Unida ba Dezenvolvimentu (PNUD) asina ona nota entendimentu hodi reforsa polítika zero plástiku ne’ebé Governu lansa tiha ona.
Sekretáriu Estadu Ambiente, Demétrio de Amaral de Carvalho, hatete liuhusi kooperasaun ne’e haforsa tan prosesu ne’e hodi peritu sira mai halo estudu viabilidade atu haree ba realizasaun polítika ne’e.
“Implementasaun polítika zero plástiku ne’e fó oportunidade seluk ba empreza nasionál no grupu seluk ne’ebé halo produsaun ba saku alternativu hanesan bote no saku sira. Ami-nia estudu lalais de’it ne’ebé halo tiha ona, ami espera bainhira expertu ne’e mai sei aprofundu estudu ne’e. Ami-nia estudu lalais de’it nota katak empreza ida ka rua importa saku plástiku hanesan Star King, nia importadór boot ba saku plástiku no tinan ida kontentór 40 feet ne’e rua pur volta tonelada 40 ou 80 ida”, Demétrio informa iha Fomentu ohin, hafoin asian nota entedimentu ne’e.
Eis deputadu ne’e kalkuka katak bainhira halo ba osan empreza sira iha Dili laran ne’ebé SEA halo peskiza entre millaun $1.5 to’o 2 sosa plástika fó de’it, gratuita no polui ambiente.
“Ita-nia intervensaun ida ne’e bele ajuda redús saku plástiku, maibé mós ida ne’e bele fó oportunidade ba saku alternativu sira bele mosu hanesan sira ne’ebé atu halo indústria saku ho ai-farina nomós sira ne’ebé bele kria saku biodegradavel ne’ebé ohin loron ami aumenta tan iha kampaña saku ida, ai-hun ida salva ita-nia rai ho asaun ba kontribui sentavu ida ba saku ida, maibé saku ida ne’e ba ai-hun ida”.
Reprezentante PNUD iha Timor-Leste, Claudio Providas, hatete polítika zero plástikú sei fó benefísiu boot tebes ba Timor-Leste no PNUD kontente asina nota entendimentu ne’ebé hahú ona parseria ba dezenvolvimentu polítika zero plástiku no implementasaun ba Timor-Leste ida moos no matak.
“Polítika di’ak ida pesiza halo evaluasaun ne’ebé mellór balansu entre elimina plástiku no iha buat ruma ne’ebé troka plástiku, mas importante mós tenke iha estudu impaktu ekonómiku no haree oinsá ne’e bele rezulta iha atividade ekonómika ba negósiu, emprezáriu no joven iha Timor-Leste”.
Providas dehan estudu viabilidade ne’ebé maka espesialista sira halo ne’e iha meiu novembru 2018 to’o finál janeiru 2019. Uniaun Europeia (UE) iha Timor-Leste mós iha kompromisu ba estudu viabilidade ekonómiku, no setór privadu mós interese tebes maski ne’e hanesan dezafiu, mas potensialmente bele rezulta oportunidade no tenke iha asaun atubele deside agora tanba nasaun Unida deside ona elimina plástiku.
Iha estudu ne’ebé halo ne’e UNDP maka sei fó asisténsia téknika ba dezenvolvimentu polítika zero plástiku no UE mak sei halo estudu viabilidade ida ne’e.
Jornalista : Maria Auxiliadora
Editór : Manuel Pinto