DILI, 27 dezembru 2024 (TATOLI)—Bainhira halo viajen, kontrola kondisaun viatura, velosidade no halai ho kuidadu nune’e bele hamenus posibilidade ba hamosu asidente tráfiku, se lae, hanesan iha loron natál, Hospitál Nasionál Guido Valadares (HNGV), liuhusi Departamentu Emerjénsia rejista kazu asidente tráfiku hamutuk 32.
“Iha loron 24 dezembru, ita rejista asidente motor na’in-10 maioria mane no karreta la iha. Depois, iha loron 25, ita rejista asidente motor; feto na’in lima, mane hamutuk 17,” Xefe Departamentu Emerjénsia HNGV, Júlia Rodrigues informa ba jornalista sira iha HNGV, ohin.
Xefe Júlia Rodrigues hateten, husi loron boot ne’e, alende asidente tráfiku, Departamentu Emerjénsia mós rejista kazu hamutuk 174 husi ne’e feto 86 mane 88 , entaun kazu sira ne’e pasiente balun idade liuliu moras krónika sira no balun labarik ki’ik sira mai ho kabun moras, mear, entaun ida ne’e mak HNGV rejista iha loron 24.
“Agora, iha loron 25, ami simu pasiente hamuutuk 213. Husi ne’e feto 100 no mane 113 inklui mós asidente tráfiku no mós violénsia domestika; hetan pankada,”dirijente ne’e haktuir.
Nia esplika, kazu sira ne’ebé mak rejista iha loron boot natál ne’e maioria mai husi munisípiu Dili, hanesan moras labarik sira liuliu kabun moras, me’ar, no mós asidente trafiku inklui moras ema boot nian iha variedade hanesan Asidente Vaskulár Selebrál (AVC) ka stroke.
Prevensaun sira
Ba moras sira ne’e, profisionál saúde ne’e dehan katak agora ita tama ona tempu udan tanba ne’e ita tenke kuidadu aan, razaun, hanesan moras Infesaun Vias Respiratória (ISPA) ne’e bele halo transmisaun ka da’et lalais.
“Entaun, ita tenke ijene ita-nia aan ne’e moos hanesan la’o sai ba li’ur tenke uza máskara,” nia fó hanoin.
Kona-ba asidente tráfiku, pesoál saúde ne’e sujere, “Loron boot, hemu tua karik, hakmatek iha uma labele halai arbiru tanba lanu la kontrola aan ikus hetan dezastre”.
Entretantu, iha sala emerjénsia, rekursu umanu, Xefe Departamentu Emerjénsia HNGV, Júlia Rodrigues informa katak daudaun ne’e menus, tanba agora daudaun iha emerjénsia mós iha fatin foun, bolu emerjénsia pediatria. “Entaun ami tenke kria overtime, tanba ne’e presiza aumenta rekursu umanus iha emerjénsia,” nia konklui
Jornalista : Felicidade Ximenes
Editór: Rafael Ximenes de A. Belo





