iklan

EKONOMIA, POLÍTIKA

PN aprova orsamentu ba MCI atu mellora ekonomia rai-laran

PN aprova orsamentu ba MCI atu mellora ekonomia rai-laran

Votasaun espesialidade ba Proposta-Lei Orsamentu Ministériu Finansas, iha sala Plenária Parlamentu Nasionál, Segunda (17/11/2025). Imajén TATOLI/Franciaco Sony

DILI, 18 Novembru 2026 (TATOLI)-Parlamentu Nasionál aprova Orsamentu Jerál Estadu (OJE) 2026 ba Ministréria Komérsiu Indústria (MCI, sigla portugés) ho montante $8.384.463 iha espesialidade ho votu afavór 43, kontra 2 no abstensaun 20, hodi mellora servisu diversifikasaun ekonómia interna rai-laran.

Orsamentu ne’e aloka ba saláriu no vensimentu $3.559.616, bens servisu $4.554.847, transferénsia públika $0, kapitál menor $60.000, no kapitál dezenvolvimentu rihun $210.000.

Tuir livru OJE 2025, MCI iha programa funsionamentu dezenvolvimentu institusionál, investimentu diversifikasaun ekonómika no subprograma hamutuk 10.

Iha diskusaun ne’e, Deputada bankada FRETILIN, Cristina Yuri Ribeiro, hateten Timor-Leste adere ona ba Asosiasaun Nasaun Sudeste Azíatiku (ASEAN) no Organizasaun Mundiál Komérisu (OMK), nune’e ho orsamentu ne’ebé aloka ba ministériu bele eleva diversifikasaun ekonómika tanba dalabarak hakarak halo diversifikasaun ekonómika maibé pilares barak mak seidauk promove.

“Dalabarak mós ita ko’alia hakarak promove indústria lokál, maibé to’o agora ita seidauk haree obra ruma kona-ba ida-ne’e. Iha realidade ita mós hakarak hatene ministériu iha programa industrializasaun,” Deputada opozisaun ne’e hateten iha debate OJE 2026 iha faze espesialidade, iha Parlamentu Nasionál, ohin.

Tanba, nia dehan, ko’alia kona-ba merkadu iha ASEAN ne’e oportunidade barak tebes, Timor mós riku iha rekursu potensiál barak, aleinde ne’e Trade Invest mós halo promosaun investimentu importasaun tanba durante ne’e rona produtu kafé ho kamii mak Governu halo importasaun, karik iha tan produtu seluk ne’ebé mak sei bele halo esportasaun ka lae.

Ministru Komérsiu Indústria (MCI), Nino Pereira, hateten alokasaun orsamentu ba Ministériu iha redusaun, maibé nafatin iha esforsu hodi hadi’a kualidade servisu importasaun no esportasaun atu dezenvolve ekonómia ba oin.

“Ami kontinua fortifika, promove no dezenvolve ita-nia ekonómia, atu hadi’a kualidade. Oinsá mós ita bele iha produtividade rasik hodi halo esportasaun, tanba ne’e mak iha tinan 2026 Governu sei implementa banku dezenvolvimentu ida hodi dudu nafatin ita-nia setór privadu liuliu mikro pekeña sira,” nia informa.

Tanba, nia hateten, se sukat husi TL nia produtu interna hotu investimentu privadu ne’e sei ki’ik tebes, entaun rekoñese katak investimentu públiku mak dudu hela progresu dezenvolvimentu ekonómia purvolta 5.1%, nune’e estratéjia ne’e iha mak ho adezaun ba ASEAN TL tenke loke duni merkadu hodi haree potensialidade ne’ebé TL iha.

“Aleinde ita depedénsia ba hahan importasaun, ita mós iha indústria fábrika ne’ebé prodús rasik ita-nia produtu balun ona, hanesan kafé, bee, lilin, bebidas (jus), serveja (tua),” nia dehan..

Jornalista : Alexandra da Costa

Editór        : Cancio Ximenes

 

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!