iklan

EKONOMIA, DILI, HEADLINE

Timor-Leste lansa publikasaun “protesaun sosiál seguransa aihan no nutrisaun”

Timor-Leste lansa publikasaun “protesaun sosiál seguransa aihan no nutrisaun”

Prezidente Repúblika, José Ramos-Horta. Imajén TATOLI/Egas Cristóvão

DILI, 06 Maiu 2026 (TATOLI)—Prezidente Repúblika José Ramos-Horta, hamutuk ho Prezidente Forsa Tarefa Globál kona-ba protesaun sosiál ba nutrisaun, organiza lansamentu nasionál ba publikasaun “Protesaun Sosiál ba Seguransa aihan no nutrisaun.

Eventu ne’e halibur hamutuk reprezentante Governu, parseiru dezenvolvimentu no parte interresada prinsipál sira atu reflete oinsá protesaun sosiál ne’ebé sensivel ba nutrisaun, bele avansa prioridade sira Timor-Leste nian iha seguransa aihan, nutrisaun, dezenvolvimentu kapitál umanu no reziliénsia.

Dezenvolve ho apoiu tékniku husi Programa Aihan Mundiál (WFP) no Institutu Estudu Dezenvolvimentu, Kazu Negósiu fornese razaun bazeia ba evidénsia ida ba investimentu iha sistema protesaun sosiál ne’ebé fó prioridade ba seguransa aihan no nutrisaun.

Publikasaun ne’e inklui liafuan ida husi Prezidente Ramos Horta, ne’ebé nia hateten katak investimentu iha protesaun sosiál ne’ebé sensivel ba nutrisaun la’ós kustu ida maibé sosiedade ida-ne’ebé matenek-liu no just- liu mak bele halo investimentu.

“Investimentu iha ita-nia oan sira-nia saúde no nutrisaun sai hanesan baze ba nasaun nia prosperidade no dignidade iha futuru. Laiha nasaun ida mak bele dezenvolve ho sustentabilidade bainhira husik sira-ne’ebé vulnerável liu iha kotuk,” Ramos-Horta hateten iha Palásiu Prezidensiál Nicolau Lobato, Bairru Pite, kuarta ne’e.

Relatóriu ne’e hatudu katak hamlaha no mánutrisaun sei kontinua sai hanesan dezafiu globál urjente, ne’ebé afeta labarik, feto no komunidade vulnerável sira.

Relatóriu ida-ne’e mós hateten katak seguransa aihan mesak de’it la sufisiente: seguransa nutrisaun presiza asesu ba dieta oioin, seguru no nutritivu, hamutuk ho servisu saúde esensiál, bee, saneamentu no kuidadu.

Kazu negósiu ida-ne’e halo argumentu ekonómiku ida-ne’ebé forte, hatudu katak kustu globál ba laiha asaun ba nutrisaun labarik no inan nian atinje biliaun dolar, enkuantu investimentu ne’ebé dezeña di’ak iha nutrisaun no protesaun sosiál hamosu retornu substansiál liuhusi populasaun ne’ebé saudável, ekonomia lokál ne’ebé forte no produtividade ne’ebé di’ak-liu.

Durante lansamentu ne’e, Timor-Leste hatudu ninia lideransa nasionál no progresu iha protesaun sosiál ne’ebé sensivel ba nutrisaun, inklui pilotu Bolsa da Mãe Kondisionál.

Kazu negósiu ida-ne’e hatudu esperiénsia Timor-Leste nian iha kaixa 6, “Haforsa Desizaun Pólitika atu Hadi’a Protesaun Sosial ba Nutrisaun iha Timor-Leste,” aprezenta SANUTRIO nu’udar inisiativa pioneiru ida atu prevene raes badak iha labarik sira tinan tolu mai karik, liuhusi liga transferénsia osan kondisionál ba servisu saúde inan no labarik nian, no hahán nutritivu espesializadu.

Lidera husi Ministériu Solidariedade Sosial no Inkluzaun, ho apoiu tékniku husi WFP no parseiru sira, SANUTRIO hatudu oinsá kompromisu polítiku, apoiu doadór no parseria estratéjika bele transforma protesaun sosiál sai mekanizmu ida importante atu hadi’a nutrisaun, reziliénsia no kapitál umanu ne’ebé di’ak liu.

Inisiativa ne’e mós hatudu aprosimasaun bazeia ba evidénsia, inklui Proxy Means Test, ne’ebé reflete esforsu Timor-Leste nian atu hametin sistema nasionál ba uma-kain sira ne’ebé vulneravel liu ba nutrisaun.

Eventu ida-ne’e mós reflete kona-ba pasu importante sira foin lalais hala’o iha Forsa Tarefa Global kona-ba Protesaun Sosial ba Nutrisaun, inklui eventu sira iha Simeira Sosial Mundiál nian iha Doha no parseiru sira ne’ebé halo interkámbiu iha Pakistaun, iha ne’ebé nasaun sira-ne’ebé partisipa fahe esperiénsia kona-ba ligasaun protesaun sosiál ho nutrisaun inan no oan, monitorizasaun programa no prestasaun servisu.

Liu husi Forsa Tarefa Global kona-ba Protesaun Sosiál ba Nutrisaun, Timor-Leste promove nasaun ne’ebé lidera advokasia, interkámbiu no kooperasaun Sul-Sul liuliu ba Pais sira-ne’ebé menus dezenvolvidu, kontestu frajil no estadu vulneravel sira.

Lansamentu nasionál marka pasu importante ida hodi liga implementasaun nasionál, evidénsia globál no asaun koletiva hodi apoia Objetivu Dezenvolvimentu Sustentavel ida (1) no rua (2).

Jornalista : Hortêncio Sanchez

Editór        : Cancio Ximenes

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!