iklan

EKONOMIA, HEADLINE

Governu foti millaun $830 liu RSE tanba hasoru resesaun ekonómika

Governu foti millaun $830 liu RSE tanba hasoru resesaun ekonómika

Diskusaun proposta OJE 2021 iha sala plenária Parlamentu Nasionál. Imajen TATOLI/Egas Cristovão

DILI, 30 novembru 2020 (TATOLI)—Iha Proposta Orsamentu Jerál Estadu (OJE) 2021, Governu foti millaun $830 liu Rendimentu Sustentável Estimadu (RSE) tanba Estadu enfrenta hela resesaun ekonómika iha tinan ikus, impaktu hosi pandemia COVID-19.

Primeiru-Ministru (PM), Taur Matan Ruak, relata katak kada tinan, levantamentu ne’ebé sustentável ho kálkulu 3% hosi valór totál riku-soin fundu petrolíferu,  tanba ne’e ba tinan 2021 RSE maka millaun $547.

“Maski osan ne’ebé atu foti hosi fundu petrolíferu labele sa’e indefinidamente sein prejudika finansiamentu despeza públika iha futuru, razaun ita aseita foti millaun $830 iha tinan 2021 maka tanba hasoru hela resesaun ekonómika ne’ebé maka’as tebes no bele ameasa padraun no kualidade moris,” Xefe Estadu hateten iha diskusaun Proposta OJE 2021 loron dahuluk iha faze jeneralidade, iha sala plenária, Parlamentu Nasionál (PN), segunda ne’e.

Aleinde ne’e, Xefe Ezekutivu konsidera iha potensialidade populasaun iha risku boot ba moris-kiak, tanba ne’e tempu di’ak presiza aumenta riku-soin mina-rai maibé tempu susar tenke aprovita riku-soin halo investimentu diretu ne’ebé apoia ekonomia nasionál no benefisia jerasaun oinmai.

Proposta OJE 2021 hamutuk biliaun $1,895 ne’e kompostu hosi saláriu no vensimentu millaun $239,26, bens (sasán) no servisu millaun $421,49, transferénsia públika millaun $669,91, kapitál menór millaun $61,14 no kapitál dezenvolvimentu millaun $503,20, ne’ebé hosi totál ne’e foti biliaun $1,378 hosi fundu petrolíferu.

Reseita naun-petrolífera ne’ebé finansia OJE 2021 hamutuk millaun $508,5 no valór ne’e inklui millaun $238,8 korresponde ho saldu jerénsia no millaun $70,7 empréstimu.

Saldu tezouru ne’ebé mak utiliza finansia orsamentu 2021 hamutuk millaun $150 no millaun $88,8 hanesan rezerva.

“Nu’udar deskreve iha ita-nia Orsamentu Estadu 2021, totál osan atu foti ba atividade presiza biliaun $1,378 hosi fundu petrolíferu, ekivalente ho 7,5% hosi riku-soin mina-rai nian,” nia akresenta.

 PM rekoñese, finansiamentu OJE uza maka’as osan ne’ebé foti husi fundu petrolíferu, impostu, reseita la’ós fiskál hanesan lisensa, enkargu no taxa utilizasaun, empréstimu no kontribuisaun hosi doadór sira, maibé nia parte otimista janeiru 2021 valór fundu sei sa’e ba biliaun $18,3, ne’ebé sa’e millaun $410 kompara ho inísiu 2020.

Nia fó hanoin, fundu petrolíferu dezeñadu atu utiliza ho forma sustentável, atu nune’e bele fó benefísiu ba jerasaun oin mai.

“Fundu ne’e atualmente investe 5% iha osan, 55% iha obrigasaun Estadu, 35% iha asaun no 5% iha operasaun sira ne’ebé relasiona ho petróleu liuhosi kolokasaun dívida privada iha Timor GAP, maski hein katak bele hetan reseita mina-rai balun iha futuru, ho aumentu millaun $141 no iha tempu ne’ebá reseita sira bele para to’o mina-matan no gás naturál sira seluk hahú funsiona ona,” nia akresenta.

Rentabilidade fundu petrolíferu iha kedas inísiu to’o setembru 2020 maka 4,6% kada tinan, maibé realidade Governu balun foti boot liu 3% hosi riku-soin ne’ebé maka iha ka liu fali hosi RSE.

“Naran katak retornu gastu públiku boot liu 4,6%, ezemplu, bainhira halo estrada ida ka eskola ida, bainhira ita promove no dezenvolve diversifikasaun ba agrikultura ka eduka oan sira, osan ne’ebé ita foti hosi ponto de vista finanseira,” nia hatutan.

OJE 2021 foti 74% fundu perolíferu, presiza diversifika fonte reseita

Xefe Governu informa fundu petrolíferu sei finansia OJE 2021 hamutuk 74%, tanba ne’e atu hamenus dependénsia presiza diversifika fonte reseita sira.

Reseita tributária millaun $173,2, impostu direitu no indireitu kuaze millaun $8,1, reseita própria millaun $9,1.

“Iha 2021, hein bele rekolla millaun $124 iha impostu diretu no indiretu, hanesan impostu ba reseita no impostu espesiál ba konsumu no importasaun nian, maski senáriu ne’e reprezenta aumentu 12% kompara tinan 2020 nian,” nia fó hanoin.

Aleinde ne’e, Governu iha esperansa kobransa impostu iha 2021 bele rekolla to’o millaun $54 iha taxa no enkargu, inklui pagamentu ba servisu públiku, lisensiamentu, taxa ba royalty no seluk tan, ne’ebé sei to’o 6% boot liu kompara ho 2020.

Tanba ne’e tuir PM presiza iha alternativu ba fundu petrolíferu hanesan estratéjia atu hasa’e kréditu konsesionadu no emisaun dívida públika

“Ida-ne’e hanesan mudansa importante no inovasaun fundamentál ida, ita hein katak nível taxa juru husi instrumentu hirak ne’e kiik liu hosi retornu ne’ebé agora ita simu hosi ativu iha fundu petrolíferu, hanesan fonte finansiamentu ne’ebé baratu liu no sei poupa nasaun nia osan,” nia argumenta.

Jestaun sólidu no transparente dívida sei sai importante tebes atu garante empréstimu esternu bele garante kontrolu ba kustu dívida no risku fiskál, ne’ebé espesífiku liután propoin tetu estimadu hamutuk millaun $400 ba empréstimu esternu no sei negósia iha 2021, ekivalente ho PIB 26%.

Nune’e mós, setór estratéjiku hanesan bee moos, edukasaun, telekomunikasaun no transporte aéreu, tuir previzaun sei simu finansiamentu konsesionál, ne’ebé tulun hamosu diversifikasaun no potensiál kreximentu ba atividade ekonómika hodi kondús ba kreximentu ekonómiku ne’ebé inkluzivu no ba redusaun moris-kiak.

Medida adisionál atu salva ativu sira fundu petrolíferu no atu asegura sustentabilidade orsamentál liuhosi dezenvolvimentu fonte sira ne’ebé maihusi reseita alternativa inklui kobransa impostu ne’ebé di’ak liu no empréstimu konsesionál sira.

Governu tau Reforma Jestaun Fiskál no Finansa Públika hanesan propriedade klara no dezenvolvimentu programa no planu asaun detalladu la’o hela, ne’ebé implementa investimentu públiku no sei garante transparénsia orsamentál no valorizasaun osan iha despeza públika, inklui sei reforsa rekolla reseita interna hodi restaura sustentabilidade fiskál bainhira rekuperasaun la’o loloos ona.

“Ita-nia estratéjia ekonómika no fiskál mantein ita-nia kompromisu ba dezenvolvimentu nasionál Timor-Leste, hadi’a ema nia moris, hamenus moris-kiak, no polítika fiskál ne’ebé sólidu no sustentabilidade dívida, konsidera interese tempu naruk sidadaun aban bain-rua,” nia subliña.

Jornalista: Antónia Gusmão

Editora: Julia Chatarina

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!