iklan

MUNISÍPIU, OEKUSI

RAEOA implementa ona lei sistema nasionál área protejida

RAEOA implementa ona lei sistema nasionál área protejida

Dirasaun Rejionál Asuntu Agrikultura liuhosi Departementu Floresta, daudaun ne’e prepara ona ai-oan hamutuk rihun 50 atu kuda iha área protejida. Imajen TATOLI/Abílio Elo Nini.

OÉ-CUSSE, 30 dezembru 2022 (TATOLI)–Autoridade Rejiaun Administrativa Espesiál Oé-Cusse Ambeno (RAEOA), liuhosi Sekretáriu Rejionál ba asuntu agrikultura implementa ona dekretu-lei nú. 5/2016 kona-bá sistema nasionál área protejida.

Sekretáriu Rejionál ba asuntu agrikultura, José Eta, hatete dekretu lei ne’e hanesan baze legál hodi identifika fatin neen iha sub-rejiaun Pante Makasar no Nítibe tama iha área protejida, ho objetivu asegura meiu-ambiente sai matak no fó moris ba animál fuik sira.

Sekretáriu Rejionál ba Asuntu Agrikultura, José Eta. Imajen Tatoli/Abílio Elo Nini.

“Daudaun ne’e iha regulariza ona área protejida ektare rihun 13 iha suku tolu hanesan Monte Kutete iha suku Costa no Usmetan iha suku Taiboko, sub-rejiaun Pante Makasar nomós Mangal Citrana iha suku Bene-Ufe, sub-rejiaun Nítibe,” José Eta ba Tatoli via telefonika, sesta ne’e.

Membru autoridade RAEOA ne’e fundamenta, programa regularizasaun ne’e halo estakamentu ba baliza iha área protejida realiza ona iha semana kotuk, lansa diretamente hosi prezidente autoridade RAEOA, Arsénio Paixão Bano, iha suku Cunha, sub-rejiaun Pante Makasar no testamuña hosi autoridade komunitária no entidade relevante sira.

Nia esplika, iha faze identifikasaun konsege identifika ektare rihun 35 iha suku neen, maka hanesan iha sub-rejiaun Pante Makasar identifika iha suku Costa foho Kutete ektare 9,525, suku Taiboko identifika iha Usmetan ektare 1,353.

Iha sub-rejiaun Nítibe identifika iha suku Suni-Ufe iha Oá-Batan, suku Bene-Ufe identifika iha Manggal Citrana ektare 455, no foho Manuliu Bi’iele ektare rihun 30.

“Faze identifikasaun hosi tékniku sira hosi terras propriedadae identifika ektare rihun 35 maibé depois ita halo peskiza liuhosi levantamentu ne’e hetan ektare rihun 13,” nia afirma.

Nia akresenta, iha momentu lansamentu hetan partisipasaun másima maihosi autoridade komunitária sira ho Ofisiál Polísia Suku (OPS) inklui entidade relevante sira hodi fó hanoin atu servisu hamutuk ho guarda floresta destakadu sira atu kontrola área protejida sira-ne’ebé bandu ona hodi labele tesi ai-arbiru no sunu, tanba fó impaktu ba ambiente hodi provoka inundasaun, erozaun no bee matan sira maran.

Aliende ne’e liuhosi kontrolasaun bele halo matak ambiente sira hodi atrai balada sira hanesan manu loriku, kakatua no rusa, tanba RAEOA iha foho Citrana animál sira-ne’e sei eziste desde uluk to’o ohin loron .

“Área protejida fatin neen ne’e, foin atinje pursentu 30, ita sei kontinua tan iha tinan oin, tanba RAEOA nia área kuaze kilometru 800, autoridade preokupa ho protesaun área protejida sira, tanba tinan kotuk akontese krize bee-moos, tanba impaktu rai sai molik hotu, entaun iha futuru tinan 10 mai, fó impaktu ba jerasaun tuir mai no sei akontese mudansa klimátika, entaun ita tenki koopera ho entidade hotu hodi kontrola”, nia fó hanoin.

Entretantu, atu fó garantia hodi asegura área protejida sira-ne’e, daudaun ne’e ninia parte halo ona rekrutamentu ba guarda floresta hamutuk 20 ne’ebé destaka iha suku alvu.

Jornalista      : Abílio Elo Nini

Editora           : Rita Almeida

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!