iklan

OEKUSI

Servisu saúde Oekusi rejista kazu dengue hamutuk sia no na’in-ida lakon vida

Servisu saúde Oekusi rejista kazu dengue hamutuk sia no na’in-ida lakon vida

Susuk aedes aegypti. Imajen Tatoli/Francisco Sony

OEKUSI, 08 Abríl 2025 (TATOLI)– Iha trimestre dahuluk 2025, hahú husi fulan Janeiru mai to’o Marsu, servisu saúde Rejiaun Administrativa Espesiál Oekusi Ambeno (RAEOA) rejista kazu  dengue hamutuk sia no na’in-ida la konsege salva tanba kondisaun grave.

“Moras dengue ita rejista husi Janeiru to’o Marsu hamutuk na’in-sia. Husi na’in-sia ne’e envolve labarik na’in-tolu maibé ida mak lakon vida ho idade labarik minoridade husi bairru Oétulu suku Costa,” dehan Sekretáriu Rejionál ba Asuntu Saúde, Luís de Jesus Neno, iha nia kna’ar fatin Oekusi, ohin.

Notísia relevante:Primeiru-Ministru lansa dijitalizasaun sistema saúde iha RAEOA

Kazu moras dengue na’in-sia ne’e rejista husi sentru saúde Oésilo no sentru saúde Kiumaonteko sub-rejiaun Pante Makasar. Iha Oésilo rejista na’in-ida iha aldeia Oébaha suku Bobometo, iha sentru saúde Kiumaoteko rejista na’in-hitu husi suku Costa, komposta husi aldeia Oésono na’in-rua, aldeia Sanane na’in-lima no ida husi suku Taiboko, husi Pássabe no Nítibe laiha kazu dengue.

“ Daudaun kazu ualu ne’e halo hela tratamentu iha ospitál no sentru saúde sira balun rekupera no entrega ona ba família sira,” nia afirma.

Nia informa, kauza husi moras dengue mai husi susuk no kazu afeta barakliu iha suku Costa tanba hela besik Lagoa (rawa-rawa) no tasi-ibun, tan ne’e mak susuk sempre moris iha ambiénte ne’ebé la ladun moos. Maibé bainhira ekipa saúde deteta kazu pozitivu iha bairru ida parte saúde halo kedas asaun hodi halo fomigasaun no abate tanba konsidera fatin ne’e risku ba moras dengue presiza halo prevensaun.

Nia esplika, katak dengue nu’udár moras ida-neʼebé kauza husi virus no hada’et liuhusi vetor. Moras ne’e hada’et husi susuk Aedes Aegypti enfetadu husi nia tata. Dengue la hada’et husi ema bá ema. Intensidade tata aas liu mak maizumenus oras rua hafoin loro-matan sa’e no molok loro-matan tun.

Sinál sintoma husi dengue mak hanesan isin-manas, ulun moras maka’as, moras iha matan-fukun, múskulu no artikulasaun moras maka’as, mosu erupsaun iha kulit.

Kona-ba tratamentu dengue, laiha tratamentu espesífiku hodi hamate virus dengue iha ema-nia isin. Ba ema ne’ebé hetan infesaun no baixa iha fasilidade saúde, médiku sira hala’o de’it jestaun kazu neʼebé di’ak. Jestaun kazu ne’e mak hala’o liuhusi maneira hanesan, fó nutrisaun iha fasilidade saúde hanesan fó soru-been, fó hemu bee no fó han ai-fuan vitamina barak. Médiku sira dalaruma fó mós ai-moruk parasetamól hodi rezolve isin-manas ne’ebé iha.

“Tanba ne’e, atu prevene-ann husi moras dengue, mak família ida-idak presiza toba uza muskateiru, halo limpeza iha ámbiente besik uma oin no identifika sasán ne’ebé rai bee nalihun,” nia apela.

Notísia relevante:Servisu Saúde Oé-Cusse lansa estratéjia lima hodi kombate moras lepra

Jornalista: Abílio Elo Nini

Editór: Florencio Miranda Ximenes

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!