iklan

HEADLINE, SAÚDE

Taxa bebé hetan susubeen eskluzivu iha Dili kiik kompara munisípiu seluk

Taxa bebé hetan susubeen eskluzivu iha Dili kiik kompara munisípiu seluk

Ilustrasaun inan fó susu bebé. Imajen/Espesiál

DILI, 08 agostu 2023 (TATOLI)—Ministériu Saúde (MS) lansa relatóriu Peskiza Ai-han no Nutrisaun Timor-Leste (PANTL) kona-ba prátika inan fó susubeen ba bebé iha Timor-Leste tinan 2020, ne’ebé hatudu katak taxa bebé hetan susubeen eskluzivu iha Dili kiik kompara munisípiu seluk.

Inan ne’ebé fó susuben eslusivu durante fulan-neen nia-laran iha nível nasionál hamutuk 64,2%, kompara ho tinan 2013 iha 62,3%. Iha munisípiu tolu maka nia taxa kiik liu nível nasionál. Munisípiu ne’ebé nia taxa fó susubeen eslusivu kiik liu maka Dili ho taxa 42,9%, enkuantu iha munisípiu 10 seluk nia taxa a’as liu nível nasionál. Munisípiu ne’ebé nia taxa fó susubeen eslusivu ba bebé a’as liu maka Oé-cusse ho 79,7%,” refere nota ne’ebé Agência Tatoli asesu, tersa  ne’e.

Diretór Ezekutivu Unidade Misaun Kombate Stunting (UNIMICS), Filipe da Costa, hateten, ddus ne’ebé fó sai hatudu katak presiza enkoraja inan sira atu fó de’it susubeen inan ba bebé iha kedas oras dahuluk bebé moris.

“Tanba susuben kinur di’ak tebes ba bebé. Ita mós presiza enkoraja aman, família no sosiedade tomak atu suporta inan sira fó susubeen ba bebé esklusivamente to’o fulan-neen nia-laran no labele fó susubeen formula ka hahán seluk, liuliu hahán fábriku sira,” nia akresenta.

Notísia relevante : MS Elia: “Mai ita hamutuk tulun inan-sira fó susubeen inan ba bebé”

Aleinde ne’e, dadus PANTL hatudu katak iha Timor-Leste inan ne’ebé fó susubeen inan nian ba bebé seidauk di’ak iha oras dahuluk bebé moris.

“Ida-ne’e iha nível nasionál 46,8% iha tinan 2020, taxa ida-ne’e menus liu fali tinan 2013 ne’ebé iha 93,4%. Kona-ba taxa menus fó susubeen ba bebé ne’e iha munisípiu sia. Munisípiu ne’ebé nia taxa fó susuben iha oras primeiru bainhira bebé moris mai kiik liu mak Rejiaun Administrativa Espesiál Oé-cusse Ambeno (RAEOA) ho taxa 37,1%. Maibé iha munisípiu haat nia taxa a’as liu nível nasionál. Munisípiu ho taxa fó susubeen iha oras primeiru banhira bebé moris ho taxa a’as liu maka munisípiu Manatutu ho taxa 58,6%,” Diretór relata.

Kada tinan, iha mundu tomak selebra loron mundiál susubeen inan nian iha primeira semana fulan-agostu, ne’ebé selebrasaun ne’e hanesan meiu ida atu fó hanoin ba ema hotu kona-ba importánsia hosi susubeen inan ba kosok-oan sira-nia futuru.

Dadus hosi Organizasaun Mundiál Saúde (WHO, sigla inglés) iha tinan ida-ne’e relata katak, inan serbisu-na’in sira millaun 500 liu iha mundu la hetan protesaun esensiál inan nian (esential maternity protection) iha lei nasionál sira.

Iha paíz hamutuk 20% de’it maka fó feriadu maternidade ba inan sira, prepara fasilidade atu inan sira kontinua fó susu ba bebé ka material bomba susubeen (pumping).

Enkuantu, menus hosi metade bebé mak hetan susubeen inan nian exlusivamente durante fulan-neen nia-laran.

Timor-Leste liuhosi dekretu-lei númeru 08/2023 12 abril, define ona rejime jurídiku kona-ba komersializasaun substitusaun susubeen inan nian. Implementasaun diploma ida-ne’e sei regula komersializasaun, informasaun no kontrola ba kualidade produtu sira ne’ebé ema prodús atu sai hanesan hahán ka susubeen hodi troka susubeen inan nian.

Liuhosi implementasaun diploma ida-ne’e, sei fó protesaun di’ak ba bebé no enkoraja inan sira atu fó susuben inan ba sira-nia bebé.

Falta fasilidade ba inan serbisu-na’in fó susubeen

Hanesan WHO nia relatóriu, sei iha problema kona-ba falta fasilidade ba inanserbisu-na’in. Inan barak la fó susu ba bebé iha oras serbisu tanba laiha fasilidade própriu ne’ebé sira bele uza hodi fó susu ba bebé.

Iha Ministériu Negósiu Estranjeiru no Kooperasaun (MNEK) no ajénsia internasionál balun prepara salaun mamá Breast Feeding Room kompleta ho fasilidade mínimu atu fasilita inan sira kontinua fó susu ba bebé iha oras serbisu.

Nune’e rekomenda atu ajénsia sira hotu bele prepara fasilidade salaun mama iha serbisu fatin atu nune’e bele fasilita inan sira fó susu ba bebé.

Iha parte seluk, presiza fó lisensa maternidade ba inan sira ho tempu sufisiente, tanba tuir dadus PANTL hatudu katak, inan ne’ebé fó susu eskluzivu ba bebé durante fulan-neen menus ka kiik loos, signifika iha bebé balun mak tenke haketak fó susu ona tanba nesesidade serbisu.

Iha Timor-Leste no iha mundu, kultura serbisu hosi uma ka fasilitasaun ba koneksaun internet hodi serbisu iha uma seidauk promove ho di’ak tanba iha nível mundiál, kuaze metade hosi bebé la hetan susubeen esklusivu hosi inan sira, katak antes bebé to’o fulan-neen inan sira fó ona hahán komplimentár sira.

Prátika hirak ne’e maka kontribui ba taxa fó susubeen inan nian ne’ebé kiik liu iha Timor no kontribui mós ba situasaun nanísmu ka raes badak ne’ebé a’as iha Timor-Leste.

Ida-ne’e mak sai indikadór previlénsia krekas, raes badak no todan liu iha mundu, Ázia, Sudeste Aziátiku no Timor-Leste. Hosi indikadór tolu ne’e, Timor-Leste iha porsentu ne’ebé a’as liu iha mundu.

Situasaun ida-ne’e akontese tanba prátika fó susu ba bebé ladún di’ak no fó hahán la nutritivu ba oan sira, ne’ebé sei afeta mós ba oan sira-nia dezenvolvimentu no kresimentu.

Jornalista     : Arminda Fonseca

Editora          : Julia Chatarina

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!