DILI, 29 Jullu 2025 (TATOLI)—Komisaun Funsaun Publika (KFP) rejistu profesór 300-resin kontratadu husi Ministériu Edukasaun (ME) husi territóriu tomak, ho kondiasaun moras prolongada.
“Daudaun ne’e ekipa Ministériu Edukasaun no Komisaun Funsaun Públika, liuliu komisáriu ba asuntu reforma nian halo vizita hela ba profesór prolongada atu hatene sira-nia kondisaun loloos,” Prezidente KFP, Agostinho Leténcio de Deus, hateten ba Ajénsia TATOLI, iha resintu Ministériu Negósiu Estranjeiru no Kooperasaun (MNEK), Praia dos Coqueiros, Tersa ne’e.
Prezidente KFP dehan, bainhira identifika ona laiha indikasaun moras kleur mak sei submete ba Institutu Nasionál Seguransa Sosiál (INSS) hodi prosesa seguransa sosiál hodi hein idade reforma.
Ekipa responsável daudaun ne’e kontinua halo identifikasaun, nune’e to’o tinan 2026 posibilidade funsionáriu reformadu ho tinan 65 ba letan bele to’o 4.000.
“Númeru reformadu kada loron sempre aumenta. Pur enkuantu ita iha 2.000-resin mak tama idade reforma. Entaun ita bele dehan to’o tinan oin atinje 4.000. Ida-ne’e inklui ona ho profesór sira maibé eseptu médiku espesialista sira nomós dosente iha Univeraidade Nasionál Timor-Lorosa’e,” nia akresenta.
Notísia relevante : Ministériu Edukasaun rejistu ona profesór reformadu hamutuk 3930
Dirijente ne’ebé asume hela kargu ruma iha ministériu ka instituisaun Estadu ne’e hein to’o kargu ramata mak foin bele reforma.
Funsionáriu sira ne’ebé sei reforma, automátika tama iha sistema INSS hodi bele kobre sira-nia pensaun.
“Ita-nia estatutu funsaun públika depois hetan autorizasaun husi Parlamentu ho lei númeru 7/2024 no ita halo ona alterasaun ho dekretu-lei 9/2025, ne’ebé fó ona dalan ba funsionáriu sira ne’ebé mak atinje ona tinan 65 atu reforma,” nia katak.
Lei ne’e foin promulga iha tinan-ne’e no tuir planu hahú Janeiru 2026 funsionáriu hotu ne’ebé mak atinje ona tinan 65 sei hetan reforma obrigatóriu.
Prezidente INSS, Arlindo Pinto, informa, instututu públiku ne’e simu ona proposta funsionáriu reformadu hamutuk 2.400 husi KFP, ne’ebé maioria husi númeru ne’e hanesan profesór.
INSS sei halo verifikasaun ba númeru ne’ebé simu tanba balun sei ativu no moras la tama ona serbisu.
“Ita mós simu hela husi setór privadu, ba sira-ne’ebé rejime jerál hamutuk 381 inklui sira-neʼebé simu pensaun sobrevivénsia,” Arlindo Pinto hato’o iha ninia knaar fatin, ohin.
Jornalista : Osória Marques
Editora : Julia Chatarina




