iklan

EKONOMIA, HEADLINE

MKI propoin adisionál millaun $7,4 ba implementasaun programa rua

MKI propoin adisionál millaun $7,4 ba implementasaun programa rua

Ministru Komérsiu no Indústria, Filipus Nino Pereira. Imajen Tatoli/Francisco Sony

DILI, 12 Agostu 2025 (TATOLI) – Ministériu Komérsiu no Indústria (MKI) iha reuniaun Komité Revizaun Orsamentu (KRO) husu adisionál millaun $7,4 ba programa importante rua mak  dezenvolvimentu institusionál no diversifikasaun ekonómika iha 2026.

Ministru Komérsiu no Indústria, Filipus Nino Pereira, informa tetu fiskál ne’ebé Ministériu Finansa haruka ba MKI hamutuk millaun $4,9, ne’ebé destina ba kategoria saláriu no vensimentu, bens no serbisu, transferénsia públika, kapitál menór no kapitál dezenvolvimentu.

Hafoin simu tetu fiskál, ministériu halo elaborasaun ba planu no programa sira katak tetu ne’ebé fó labele kobre hotu ba programa prioridade sira ne’ebé ministériu planeia.

“Ohin, ami mai iha reuniaun ne’e husu adisionál hamutuk $7,4 millaun atu bele sustenta mákina Estadu, liuliu ba funsionamentu dezenvolvimentu institusioná, nomós investimentu ekonómiku, tanba ita sei foku maka’as ba diversifikasaun ekonómiku no kriasaun empregu”, Nino Pereira hateten iha Ministériu Finansa.

Orsamentu adisionál ne’e mós sei haree hotu ba saláriu no vensimentu tanba, tetu ne’ebé ministériu hetan rihun $900-resin no la sufisiente atu selu funsionáriu permanente hamutuk 208 no kauzuál 403.

Tuir nia, bainhira tetu ne’e nafatin maka sei kobre de’it ba saláriu báziku, la inkui saláriu désimu terseiru, subsídiu no saláriu reprezentasaun ne’ebé ministériu mós halo viajen bá rai-liur.

Ba kapitál dezenvolvimentu nian, ministériu presiza haree, iha tinan oin, dezenvolvimentu indústria masin, tanba industria ne’e importante atu investe. Fatin ne’ebé prioridade atu dezenvolve ne’e maka hanesan iha Oekusi, Baukau no Likisá.

Iha transferénsia públika nian hakarak kontinua ba mikru, pekena no médiu empreza sira atu diversifika sira-nia negósiu. “Ba kapitál menór nia husi adisionál, ami propoin balun atu sosa ekipamentu elektróniku sira ba iha IT hodi fasilita serbisu ministériu nian iha parte plataforma hanesan trade information portal no Made in Timor-Leste”, nia relata.

Ba ezekusaun orsamentu 2025 to’o 11 Agostu atinje ona 59,2%, husi montante millaun $8,7.

Jornalista: Arminda Fonseca 

Editora: Maria Auxiliadora 

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!