iklan

NASIONÁL, MUNISÍPIU, OEKUSI

Ponte Noefefan Halakon Populasaun 3600 Nia Izolamentu

Ponte Noefefan Halakon Populasaun 3600 Nia Izolamentu

Prezidenti Repúblika, Dr. Francisco Guterres Lú-Olo hetan akompaña hosi Prezidenti Autoridade Rejiaun Autónoma Espesiál Oe-Cusse Ambeno, Dr. Marí Alkatiri, membru governu, deputadu no entidade sira seluk ku´a fita nu´udar símblu hodi inaugura Ponte Noefefan. Imajen Ajénsia TATOLI/Xisto Freitas.

OE-CUSSE (TATOLI)—Prezidenti Repúblika, Dr. Francisco Guterres Lú-Olo hateten Ponte Noefefan halakon ona populasaun uma kain liu 3600 nia izolamentu tanba tinan-tinan populasaun sira moris haketak malu iha mota sorin durante tempu udan.

“Uma kain liu 3600 ne´ebé uluk moris ketak iha área tasi ibun iha Suku Bene-Ufe, Usitaco, Suni Ufe, Taiboco no parte balun Suku Lifau nian, ohin bele liuhusi ponte ne´e atu hetan benefísiu hosi serbisu báziku Estadu Timorense hato´o hanesan Ospitál Referénsia no ensinu sekundáriu,” xefi estadu dehan lia hirak ne´e liuhusi ninia deskursu hafoin inaugura Ponte Noefefan iha Suku Lifau, Sub-Rejiaun Pante Makasar, Rejiaun Autónoma Espesiál Oe-Cusse Ambeno (RAEAO), sábadu horisehik.

Nia mós dehan katak natar na´in besik rihun tolu ne´ebé halo natar liu hektár rihun ida iha mota Tono nia ninin, ohin loron sira bele ona laran metin katak sira bele lori lais liu no di´ak liu-tan sira nia hare ba merkadu Pante Makasar no portu Oe-Cusse. Ponte ida ne´e sei hamanas komunidade sira nia laran atu hasa´e sira nia produsaun iha tinan sira tuir mai.

Lú-Olo esplika Ponte Noefefan halo parte modelu foun ida ba dezenvolvimentu ne´ebé nai ulun sira hakarak hala´o uluk iha Oe-Cusse tanba polítika ida ne´e inovadór, inkluzivu, kriativu no sustentável ne´ebé haree liu-liu ba fatór ema.

“Ha´u hakarak temi Dr. Marí Alkatiri nia naran atu fó  hanoin ninia hahalok relevante ne´ebé fó dalan ba hamosu no implementa modelu dezenvolvimentu foun ida ne´e iha Oe-Cusse. Modelu ida ho karaterístika jestaun no kontrolu ne´ebé oin seluk liu. Modelu ida ne´ebé, tuir ha´u nia hanoin, hatudu daudaun ona katak iha susesu,” Lú-Olo informa.

“Atu halo justisa iha ne´e, ha´u tenki temi mós hahalok V Governu Konstitusionál nian ne´ebé lidera hosi Kay-Rala Xanana Gusmão, ne´ebé halo buat hotu-hotu atu ita hotu nia mehi ne´e bele realiza. Dr Marí Alkatiri no Maun Xanana maka riin prinsipál ba ita hotu nia projetu ida ne´e,” eis komandante gerileiru ne´e salienta.

Tuir eis Prezidenti Parlamentu Nasionál ba dahuluk ne´e hateten Oe-Cusse merese duni hetan atensaun hosi nai ulun sira. Iha tinan 2014, nia haktuir, Estadu hahú hatama Oe-Cusse iha ajenda polítika nasionál. Tanba ne´e, Lú-Olo afirma, Oe-Cusse la´ós ona enklave ida ka rai ketak ida maibé Oe-Cusse halo parte iha territóriu Timor-Leste.

Partisipa iha inaugurasaun ponte ne´e maka Reprezentante Primeiru Ministru no atuál Ministru Koordenadór asuntu Justisa, Dionísio Soares Babo, Ministru Obras Públikus, Gastão de Sousa, Vise Ministru Obras Públikus, Inácio Morreira, Vise Ministru Estatal, Tomás Cabral, deputadu sira, korpu diplomátiku sira, Majór Jenerál Lere Anan Timur, reprezentante PNTL, relijiozu/a sira no populasaun sira rihun ba rihun. (Jornalista: Xisto Freitas)

 

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!