iklan

NASIONÁL, HEADLINE, POLÍTIKA

Governu fó ”Bolsa da Mãe” ba Ema ho Defisiénsia hamutuk 582

Governu fó ”Bolsa da Mãe” ba Ema ho Defisiénsia hamutuk 582

Diretór Nasionál Promosaun Direitu ba Ema ho Defisiénsia, Mateus da Silva. Imajen TATOLI/Osória Marques.

DILI, 20 fevereiru 2021 (TATOLI)—Diretór Nasionál Promosaun Direitu ba Ema ho Defisiénsia, Mateus da Silva, hateten Governu fó nafatin seguransa no asisténsia sosiál liuhosi programa bolsa da mãe ba labarik Ema ho Defisiénsia (EhD) ne’ebé sai hosi eskola ka la eskola tanba fatór ekonómia no sosiál.

Notísia Relevante: Iha 2020, MSSI Verifika Dadus Pendente Bolsa da Mãe 13,446

Mateus da Silva hatutan, atu nesesita Ema ho Defisiénsia sira-nia moris loron-loron nian mak Governu liuhosi Minsitériu Solidariedade Sosiál (MSSI) no Inkluzaun fó ona bolsa da mãe ba Ema ho Defisiénsia fíziku sira hamutuk na’in-582.

“Ba asuntu bolsa da mãe ne’e, ami rekolla dadus labarik ne’ebé hetan bolsa da mãe hamutuk na’in-951. Hosi 951 ne’e, kompostu hosi defisiénsia fíziku hamutuk na’in-582 ne’ebé kompostu hosi mane na’in-139 no feto na’in-146,” Mateus da Silva hateten ba Agência TATOLI relasiona ho komemorasaun Loron Mundiál ba Justisa Sosiál ne’ebé mundu selebra iha kada loron 20 fevereiru, iha nia knaar fatin MSSI, Caicoli, Dili, sesta ne’e.

Mateus da Silva hatutan,  hosi ema ho defisiénsia fíziku hamutuk na’in-582 ne’e iha defisiénsia mentál hamutuk na’in-56 (mane 20, feto 36), defisiénsia liman-ain laiha hamutuk na’in-8 (mane 5, feto 3), defisiénsia mentál (hanoin) iha na’in-12 (mane 5, feto 7).

Defisiénsia iha moris hotu mak na’in-6 (mane 3, feto 3), defisiénsia tilun no mudo hamutuk na’in-16 (mane 8, feto 8), defisiénsia matan (la haree) hamutuk na’in-29 (mane 18, feto 11), defisiénsia matan (haree la moos) na’in-283 (mane 143, feto 140), no defesiénsia tilun (diuk) iha na’in-256 (mane 124, feto 132),” nia relata.

Nia esplika, hosi númeru hirak ne’ebé simu ona bolsa da mãe ne’e, Governu liuhosi MSSI rekolla iha 2020 nian no kada labarik defisiénsia ida-idak hetan $5 kada fulan ida. Entaun, nia dehan, tinan ida-ne’e ema ida bele hetan $60.

“Maibé, bainhira família uma-laran mak ho kondisaun defisiénsia mak liu ema na’in-haat ka lima, ita sei selu de’it ba ema na’in tolu de’it. Tanba, tuir regra bolsa da mãe nian katak to’o ema na’in tolu de’it, tanba kestaun ema barak mak presiza mós tulun hosi Governu,” nia dehan.

Aleinde ida-ne’e, nia informa, iha mós lista invalidéz hosi 2020 ne’ebé hetan asisténsia sosiál mak hamutuk na’in-8.200 ne’ebé kompostu hosi Munisípiu Aileu na’in-143 ho orsamentu $25,200, Ainaro na’in-300 ho orsamentu $51,960, Baucau na’in-2089 ho montante osan $372,060.

Munisípiu Bobonaro na’in-469 ho totál osan $78,720, Covalima na’in-179 ho osan $31,290, Dili na’’in-1226 ho osan hamutuk $210,810, Ermera na’in-1469 ho montante osan $250,950, Lautém na’in-262 ho osan $43,350, Liquiça na’in-542 ho osan $91,170.

Munisípiu Manatuto na’in-303 ho osan $54,000, Manufahi na’in- 377 ho osan $66,060, RAEOA na’in-107 ho osan $19,260, no Munisípiu Viqueque ema na’in-734 ho montante osan hamutuk $127,590.

“Entaun, iha 2020 totál osan ne’ebé mak ita fó subsídiu ba ita-nia invalidéz sira iha Munisípiu 12 inklui RAEOA hamutuk $1,428,420,” nia relata.

Asisténsia sosiál ba Ema ho Defisiénsia (EhD) asegura iha Konstituisaun RDTL Artigu 56 (Seguransa no tulun sosiál nian) ne’ebé hateten; (1) Sidadaun hotu-hotu iha direitu ba seguransa no asisténsia sosiál, tuir lei haruka; (2) Estadu hola medida sira tuir nia kbiit nasionál nian, hodi halo organizasaun ho nia sistema ida ba seguransa sosiál; no (3) Estadu apoia no fiskaliza, tuir lei, ba serbisu no funsaun instituisaun solidariedade sosiál nian, no seluk tan ne’ebé nu’udar interese públiku la buka lukru ka funan.

Jornalista: Osória Marques

Editór: Cancio Ximenes

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!