iklan

NASIONÁL, KAPITÁL

CNC sei selebra akordu ho APPSTIL halo tratamentu saúde ba sobrevivente sira

CNC sei selebra akordu ho APPSTIL halo tratamentu saúde ba sobrevivente sira

Diretór Ezekutivu CNC, I.P, Hugo Maria Fernandes. Imajen TATOLI/Joanico de Araújo

DILI, 19 agostu 2022 (TATOLI)—Diretór Ezekutivu Centro Nacional Chega (CNC), Hugo Maria Fernandes, hateten iha tinan ne’e CNC sei selebra akordu ho Asosiasaun Profisionál Psikolojia Timor-Leste (APPSTIL) hodi halo tratamentu saúde mentál ba sobrevivente sira.

Nia hateten, CNC rona ona APPSTIL nia aprezentasaun tanba iha intensaun ida atu CNC halo parseria ho asosiasau ne’e ba servisu atu apoiu sobrevivente sira liu-liu sobrevivente sira-ne’ebé iha hela problema ho saa’ude mental nee’ebé afeta hosi violénsia no torturasaun ne’ebé durante funu sira hetan.

“Tanba asuntu ida-ne’e ema profisionál mak ba halo, entaun ohin ne’e hanesan enkontru atu sira aprezenta sira-nia maneira no prosesu atendimentu oinsá, hosi ne’e ami bele hamutuk halo parseria. Hein katak iha semana oin sei iha ona desizaun ruma hosi ami internál ne’e, entaun iha fulan ida-ne’e sei iha selebrasaun nota entendimentu ida ho sira. Hafoin ida-ne’e apoiu hosi CNC ba APPSTIL ne’e hanesan apoiu finanseiru, tanba ne’e orsida sira lori konselling ba sobrevivente sira,” Diretór Ezekutivu Centro Nacional Chega (CNC) ne’e informa ba jornalista sira, iha nia kna’ar fatin, Antigu Komarka, Balide, sesta ne’e.

Iha prosesu servisu ne’e sei ba duni ho APPSTIL, orsida CNC mak identifika sobrevivente sira no sobrevivente sira-ne’ebé, liliu iha kondisaun saúde mentál ne’ebé la favoravel, entaun hosi ida-ne’e mak CNC rekomenda ba APPSTIL.

“Hanesan ohin, ami akompaña sira-nia maneira, metodolojia no sira-nia aproximasaun sira-ne’e hafoin sira estuda ema ida-ida mak sira foin aplika,” nia dehan.

Maske nune’e, saúde mentál ne’e esperiénisa iha fatin barak liu-liu sobrevivente sira-ne’ebé foin sai hosi situasaun pos konflitu, ida-ne’e sempre iha ema balun psikolojikamente afetadu tanba vítima sira hetan torturasaun no violénsia diretamente.

“Balun hanesan ema-ne’ebé traumátizadu, tanba haree buat ne’ebé mosu iha sira-nia hanoin, entaun ne’e afeta ba sira-nia mentál, ida-ne’e akontese iha ne’ebé de’it. Dezde 2021 to’o 2005 kuandu ami hahú halo servisu CAVR nian, ita identifika ema sira-ne’e barak, maibé bainhira CNC komesa halo ona servisu reparasaun mak atividade repasaun ne’e ita foku ba reparasaun buat tolu (3), ida repasaun ba ema-nia kondisaun ekonomia, saúde fiziku no aspeitu saúde mentál,” nia dehan.

Iha ekonomia, tanba uluk nia sobrevivente no nia kondisaun ida mukit liu to’o agora hosi aspeitu ekonomia CNC fó tanba CNC halo atividade sira ne’e atu responde ba ne’e.

Bainhira CNC halo rejistu, CNC halo identifikasaun ba sira no identifika katak balun aleinde ekonomia seidauk di’ak no balun mós iha hela situasaun trauma, tanba hosi prosesu rejistu sira-ne’e mak identifika ema sira-ne’e, tanba CNC iha baze dadus.

“Bainhira ita hahú iha 2017, ita elabora tiha mekanizmu rejistu nian. Iha 2008 ita elabora nafatin no 2019 ita iha baze dadus, entaun ita uza formuláriu ne’e atu rejista. Iha formuláriu ita destribui ne’e mak orsida ita identifika sobrevivente ne’e nia kondisaun mukit liu iha aspeitu saida, hanesan iha aspeitu ekonomia, aspeitu saúde fiziku no aspeitu saúde mentál,” nia dehan.

Hosi prosesu rejistu ne’e mak CNC identifika ema-ne’e, CNC hatama iha kategória mukit no vulneravel iha aspeitu ida-ne’ebé, entaun durante ne’e CNC halo ona apoiu ba aspeitu tolu (3) ne’e.

Ezemplu, CNC halo ho MSSI ida ne’e hosi 2021 to’o agora halo pagamentu pontuál kona-ba $500 ba sobrevivente sira, atu apoiu sira ba ekonomikamente no CNC halo uma memória esperansa iha tinan kotuk, maibé tinan ne’e no agora hetan tan apoiu hosi UKL atu fó ba sobrevivente sira no ida-ne’e parte reparasaun.

“Ba sira ne’ebé hetan tratamentu saúde mós ita halo ona iha Ministériu Saúde ne’ebé hala’o iha tinan kotuk. Ita asina nota entendimentu no agora iha postu saúde sira-ne’e iha ona tratamentu saúde ba sobrevivente sira. Tanba ne’e, ami prodús kartaun eespesiál ida ba sobrevivente sira ne’e. Entaun sira atu ba tratamentu saúde iha postu saúde, suku no administrativu, sira lori kartaun eleitorál ba, entaun ekipa Ministériu Saúde hatene ona katak sira sobreviente no fó atendimentu ba sira,” nia informa.

Ba vítima no sobrevivente sira-ne’ebé afeta saúde mentál ne’e, lolos ne’e CNC halo hahú ona iha tinan rua liubá halo ho PRADET ne’ebé la’o durante tinan ida no ema na’in-40 resin ona mak PRADET fó atendimentu liuhosi halo konselling.

Agora ho APPSTIL ne’e ema sira eskola ba psikolojia mak halo atendimentu entaun sira hosi aspeitu siénsia nian no sira iha konesimentu, tanba ne’e mak CNC hakarak estabelese parseria ho sira, atu sira mós halo atendimentu ba sobrevivente sira.

Jornalista : Nelia Fernandes

Editór      : Cancio Ximenes

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!