DILI, 13 juñu 2023 (TATOLI)—Ministériu Obra Públika (MOP) ezekuta ona Orsamentu Jerál Estadu (OJE) hamutuk millaun $905,2 durante mandatu tinan-lima (2018-2023).
“Orsamentu millaun $905,2 ne’e inklui ona ho orsamentu ba ajénsia autónoma no instituisaun publika sira, ne’ebé ho ezekusaun reál hamutuk millaun $744,8 no média taxa ezekusaun 95%. Orsamentu 80% resin ita aloka ba setór eletrisidade hodi selu kombustível ba jeradór sira no manutensaun nian,” Ministru Obra Públika, Abel Pires da Silva, informa ba Agência Tatoli, iha nia knaar fatin, Caicoli, foin lalais ne’e.
Tuir relatóriu dezempeñu servisu ne’ebé Agência Tatoli asesu, totál orsamentu ne’ebé aloka ba MOP durante tinan-lima hamutuk $905.264.464, kompostu hosi kompromisu $30.862.403.37, obrigasaun $91.263.744,07, reál $744.853.121,44, saldo $38.285.195,11 ho ezekusaun 95%.
Alokasaun kada tinan mak hanesan, tinan 2018 orsamentu totál $101.404.795, kompromisu $5.836.227,02, obrigasaun $2.194.288,13, reál $82.412.018,08, saldo $10.962.261,77 no ezekusaun 89,19%.
Notísia relevante : Governu sei lansa reabilitasaun estrada Laclubar-Soibada iha fulan ne’e
Iha tinan 2019 orsamentu aloka $154.839.377, kompromisu $13.261.669,08, obrigasaun $22.733.941,94, reál $112.703.117,96, saldo $6.140.648,02 no ezekusaun 96,03%.
Iha tinan 2020 totál orsamentu $195.423.435, kompromisu $6.054.582,73, obrigasaun $39.436.021,43, reál $143.786.840,73, saldo $6.145.990,11 no ninia ezekusaun 96,86%.
Ba tinan 2021 totál orsamentu $234.511.942, kompromisu $2.136.016,22, obrigasaun $13.213.534,31, reál $210.647.787,17, saldo $8.514.604,30 no ninia ezekusaun 96,37%.
Nune’e mós, iha tinan 2022 orsamentu ne’ebé aloka ba MOP totál $219.084.915, kompromisu $3.573.908,32, obrigasaun $13.685.958,26, reál $195.303.357,51, saldo $6.521.690,91 no ninia ezekusaun 97,25%.
Ministru dehan, orsamentu sira ne’e ba projetu estrada urbana kilómetru 104,1.
Obra ne’ebé iha faze konstrusaun hamutuk kilómetru 23 no iha faze estudu Design Engenering Detail (DED)hamutuk kilómetru 218,68, ne’ebé obra hirak ne’e finansia ho orsamentu hosi liña ministeriál no fundu infraestrutura.
Kona-ba estrada nasionál ne’ebé sei hadi’a iha territóriu tomak hamutuk kilómetru 1.417,96, totál obra kompletu hosi I to’o VIII Governu Konstitusionál hamutuk kilómetru 601,69. Hosi totál ida-ne’e, mandatu VIII Governu Konstitusionál kompleta ona kilómetru 467,6.
Obra ne’ebé iha faze estudu DED hamutuk kilómetru 137,61 no iha faze konstrusaun hamutuk kilómetru 237,85.
Durante mandatu VIII Governu Konstitusionál kompleta ona estrada munisipál hamutuk kilómetru 75,19. Obra ne’ebé iha faze estudu DED hamutuk kilómetru 178.39, iha faze konkursu públiku hamutuk kilómetru 152,25 ho faze konstrusaun hamutuk kilómetru 201,44.
Aleinde ne’e, iha ona planu atu halo estrada rurál kilómetru 500, maibé ho impase polítika iha tinan 2020, MOP halo projetu estrada rurál iha tinan 2019, 2021 no 2022, ho totál naruk kilómetru 1.418, ne’ebé kompostu hosi reabilitasaun kilómetru 254, manutensaun kilómetru 563 no manutensaun rutina kilómetru 601.
Iha tinan 2022, totál pakote projetu foun ba manutensaun rutina, períodika no reabilitasaun hamutuk pakote 33 ho totál naruk kilómetru 224,71.
Kona-ba ponte nian durante tinan 2018-2023, VIII Governu kompleta ona ponte hamutuk 13 ho totál naruk kilómetru 1,21, ne’ebé ponte hirak ne’e hanesan ponte foun no termina ho pakote ida ho estrada nasionalál Dili – Baucau no Dili-Liquiçá, ponte hamutuk tolu mak sei iha konstrusaun nia laran mak hanesan ponte Loihunu, Buanurak no Weradek ho totál naruk kilómetru 0,18.
Ba ponte sira ne’ebé iha faze estudu hamutuk 21 ho totál naruk kilómetru 2,66 no ida mak iha prosesu aprovizionamentu ho totál kilómetru 0,120. Ponte ne’ebé iha planu dezeñu hamutuk 19 ho totál naruk kilómetru 2,440, ne’ebé ponte hirak ne’e sei finansia hosi fundu infraestrutura no liña ministeriál sira.
Jornalista : Arminda Fonseca
Editora : Julia Chatarina