OÉ-CUSSE, 19 outubru 2023 (TATOLI – Ministériu Finansa (MF) liuhosi Diresaun Jerál Jestaun Patrimóniu Estadu, husu ba servidór Estadu atu utiliza veíkulu Estadu hanesan motorizada no karreta, presiza halo rasionalizasaun no halo poupansa ba despeza Estadu.
Diretór Nasionál Diresaun Jerál Jestaun Patrimóniu Estadu iha Ministériu Finansa, Januariu Gama hato’o rekomendasaun ne’e, iha ámbitu deiseminasaun kona-bá polítika jestaun frota no jestaun patrimóniu Estadu ba liña ministeriál sira iha Rejiaun Administrativa Espesiál Oé-Cusse Ambeno, kinta ne’e.
“Ohin halo diseminasaun regras prosedimentu kona-bá jestaun frota, partikularmente no jestaun patrimóniu Estadu iha nivél munisipíu liu-liu RAEOA,” Januariu Gama, ko’alia sensibilizasaun ne’ebé iha otél Ambeno Oé-Cusse.
Notísia relevante: Veíkulu Estadu 615 tama lista patrimóniu atu halo leilaun
Diretór Nasionál ne’e, hateten, iha mandatu VIII Governu estabelese ona polítika ida kona-bá jestaun frota, ho nia objetivu prinsipál atu dinamiza no mellora efisiénsia ba gastu no efetividade ba despeza.
“Polítika ne’ebé estabelese, ita tenta atu halo rasionalizasaun no halo poupansa ba despeza Estadu ne’ebé konsientemente ita konsidera hanesan despeza rekorrente ne’ebé kada tinan tenki halo, entaun ita nu’udar servidór Estadu liu-liu iha Oé-Cusse, persiza kumpri ida-ne’e,” nia husu.
Estadu liuhosi Governu halo analiza kle’an katak, orsamentu ne’ebé aloka atu halo akizasaun ba sosa karreta Estadu kompara ho despeza ba iha operasionalizasaun veíkulu Estadu, iha ninia efeitu multiplikativu aas tebes, kustu operasionál ne’e, liu-fali kustu orijinál ninian.
“Sesaun ohin to’o aban sei konsentra ba matéria ne’e, ami hosi Ministériu Finansa hanesan na’in ba rekomendasaun polítika hodi hatuur polítika jestaun frota, maibé ita hotu ohin ne’e, sai hanesan na’in ba utilizasaun, ita hotu kumpri hodi utiliza patrimóniu Estadu no veíkulu Estadu tuir regulamentu sira-ne’ebé iha, atu kontribui ba iha poupansa ne’ebé Estadu determina ona, no Estadu hakarak atu halo” nia akresenta.
Tuir ezekutivu ne’e, tanba laiha efisiénsia kuandu funsionáriu públiku simu ona subsídiu transporte maibé iha tempu hanesan utiliza nafatin veíkulu Estadu, hosi uma ba servisu fatin, hosi servisu fatin ba uma; laiha efisiénsia no laiha efetividade.
“Kuandu halo ida-ne’e, signifika duplikasaun despeza ne’e laiha rasionalizasaun, entaun prezenza Ministériu Finansa mai iha RAEOA hodi konsentra ba materia ida-ne’e,” Januariu Gama fó-hanoin.
Tanba iha nonu Governu ne’e, iha kompromisu hakarak kontinua polítika ida-ne’ebé Governu anterior estabelese ona iha forma no reforma jestaun patrimóniu Estadu no polítika jestaun frota ninian.
“Entaun sosializasaun ne’e sai hanesan informasaun mandatóriu ida ba ita sira-ne’ebé hanesan ajente ba servidór Estadu nian atu sai hanesan na’in ba implementasaun,” nia afirma.
Notísia relevante: RAEOA prevee rihun $328-resin sosa veíkulu ba sekretariu rejionál neen
Iha biban ne’e, Adjunta Prezidente Autoridade RAEOA ba Asuntu Reforsu Institusionál, Leonia da Costa Monteiro, agradese tanba liuhosi koordenasaun konsege servisu hamutuk la’ós iha área patrimóniu Estadu de’it, maibé planeamentu no tezouru nian.
Nune’e liuhosi sensibilizasaun kona-bá polítika jestaun frota no jestaun patrimóniu Estadu, RAEOA bele hetan nia kompeténsia loloos hanesan autonómia jestaun finanseira ne’e ho di’ak.
“Ita hatene RAEOA foin hamriik tinan ualu, entaun persiza hetan apoia nafatin hosi Governu Sentrál liuhosi Ministériu hotu-hotu, ne’e iha baze konstitusionál no lei númeru 3/2014, fó kompeténsia ba RAEOA halo jestaun ba administrativa, finanseira no patrimoniál, tan ne’e liuhosi sensibilizasaun ne’e bele ajuda RAEOA atu halo nia jestaun ne’e di’akliu-tán,” nia agradese.
Entretantu, partisipa iha desiminasaun kona-bá polítika jestaun frota no jestaun patrimóniu Estadu ne’e, mai hosi diretór, xefe departementu no funsionáriu inklui motorista sira no jestór sub-rejiaun haat, nune’e mós, partisipa hosi PDHJ, PNTL Tribunál Oé-Cusse
Notísia relevante: Hahú ohin, veíkulu Estadu “para” iha eskritóriu
Jornalista: Abílio Elo Nini
Editór: Rafael Ximenes de A. Belo





