iklan

NASIONÁL, JUSTISA, HEADLINE, LEI

Governu atribui sertifikadu nasionalidade timoroan ba estranjeiru na’in-186

Governu atribui sertifikadu nasionalidade timoroan ba estranjeiru na’in-186

Ministru Justisa, Sérgio da Costa Hornai hasai fotografia hamutuk ho ema estranjeiru hafoin atribui atribui sertifikadu nasionalidade timoroan, iha salaun MJ, kinta (18/04/2024). Imajen Tatoli/António Daciparu

DILI, 18 abríl 2024 (TATOLI)–Governu liuhusi Diresaun Jerál Rejistu Notariadu (DJRN) Ministériu Justisa (MJ), kinta ne’e, atribui sertifikadu nasionalidade timoroan liuhusi dalan kazamentu no naturalizasaun ba sidadaun estranjeiru hamutuk na’in-186.

Diretór Jerál Rejistu Notariadu, João Fernando de Jesus Borges, hateten artigu 3º husi Konstituisaun Repúblika Demokrátika Timor-Leste (KRDTL) hamoris lei númeru 9/2002, 5 novembru, kona-ba lei Nasionalidade hodi regula prinsípiu báziku hirak ne’ebé hatuur kondisaun sira-ne’ebé hodi fó lakon no hetan filafali nasionalidade.

“Tanba ne’e, ohin ita selebra serimónia entrega sertifikadu nasionalidade timoroan ba ita-nia maluk estranjeiru sira-ne’ebé kaben ho ita-nia maluk timoroan no sira-ne’ebé hela kleur ona iha Timor-Leste, ne’ebé liu ona prosesu lubuk ida hodi bele hetan sira-nia direitu nu’udar timoroan. Depoizde atribui tiha sertifikadu ida ne’e, ita-nia maluk sira ne’e ofisialmente sai ona nu’udar timoroan ho direitu no dever hanesan timoroan orijináriu sira, esetu sira labele sai Prezidente Republika tuir KRDTL artigu 75° aliña a,” Diretór João Borges, informa iha ámbitu serimónia fahe sertifikadu, iha salaun MJ, Colmera, kinta ne’e.

Tuir artigu 3º Lei nasionalidade ne’ebé temi ona lori mai Timor-Leste modalidade nasionalidade-rua maka hanesan nasionalidade orijináriu no nasionalidade adquerida ka nasionalidade husu. Nasionalidade orijináriu maka hatuur klaramente iha artigu 3° KRDTL no Artigu 8º husi Lei Nasionalidade nian. Sidadaun adquerida ka husu bele liuhusi motivu filiasaun, adosaun, kazamentu no naturalizasaun.

Notísia relevante : MJ presiza fó atensaun atribuisaun sidadania ba ema estranjeiru

Bazeia ba despaisu MJ nian, dalan kazamentu ho númeru 06/2024, Naturalizasaun ho númeru 07/2024 iha loron 01 marsu, liuhusi despaisu ida-ne’e atribui ka fó nasionalidade timoroan liuhusi kazamentu no naturalizasaun ba ema 186, nune’e sidadaun estranjeiru ne’ebé atu simu sertifikadu tuir dalan kazamentu hamutuk ema 166 mak hanesan sidadaun Indonézia ema na’in-163, sidadaun Filipina na’in-ida, sidadaun Cuba na’in-ida, sidadaun Estadu Unidu Amérika na’in-ida.

Enkuantu, tuir dalan naturalizasaun ema na’in-20 mak hanesan Cuba na’in-rua, Brazíl na’in-tolu, Austrália na’in-ida, Bangladesh na’in-tolu, Uganda na’in-ida,  Filipina na’in-rua, Portugal na’in-haat, Malázia na’in-ida, Indónezia na’in-rua, no Koreia Súl na’in-ida.

“Ho serimonia atribuisaun ida-ne’e, lori tan mai ita aumenta númeru sidadaun adquerida liuhusi kazamentu, naturalizasaun nomós altu relevante ne’ebé serbisu husi tinan 2007 to’o agora hamutuk 1.409. Sira ne’ebé hetan sertifikadu naturalizasaun ne’e katak hela kleur ona iha Timor liu tinan-10, no sira ne’ebé kaben ho timoroan liu ona tinan-lima, depois sira tuir teste koñesementu lian tetun ho portugés, prosesu sira ne’e liu hotu ona mak foin bele atribui sertifikadu nasionalidade bazeia ba Lei Nasionalidade,” nia tenik.

Liu selesaun naruk

Ministru Justisa, Sérgio da Costa Hornai, dehan, sidadaun hirak ne’e liuhusi prosesu selesaun ida naruk hodi hetan sertifikadu nasionalidade ne’e.

“Sidadaun sira ne’e simu ona sira-nia direitu, sira mós iha obrigasaun atu kumpre hanesan sidadaun atu kontribui ba ita-nia rain. Sira ho sira-nia liberdade deside integra tama iha ita-nia filleira liu-liu sai hanesan sidadaun timoroan iha RDTL,” governante tenik.

Ba oin sidadaun sira ne’e bele iha ona dokumentu ofisiál Estadu nian ho rekoñesementu ne’ebé iha. No sirkulasaun laiha ona restrisaun ka laiha ona limitasaun, ne’ebé limitasaun só sujeita de’it ba iha aktu sira ne’ebé karik halo infrasaun ruma ka halo buat ruma kontra orden públika Estadu nian.

“Sidadaun sira ne’e bele uza ona sai hanesan benefisiáriu ba dokumentu ofisiál Estadu nian hanesan billete identidade, pasaporte, nomós iha direitu sai hanesan sidadaun síviku iha Estadu ida-ne’e,” Ministru Justisa esplika.

Numan Fatemi hosi Bangladesh ne’ebé hetan ona sidadaun timoroan sente kontente no agradese ba Estadu Timor-Leste tanba simu ona nia nu’udar sidadaun ida ne’ebé iha direitu.

“Ha’u husi Bangladesh no ha’u hetan nasionalidade nu’udar sidadaun timoroan. Loron simu sertifikadu ne’e nu’udar loron importante tebes ba ha’u tanba ha’u nu’udar ona sidadaun timoroan hafoin ha’u hela iha rai furak ne’e durante tinan-15,” Numan dehan.

Jornalista     : Antónia Gusmão

Editora          : Julia Chatarina

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!