DILI, 20 novembru 2024 (TATOLI)–Institutu Defeza Direitu ba Labarik (INDDICA, sigla portugés) hamutuk ho UNICEF, kuarta ne’e, realiza espozisaun fotografia hodi komemora loron mundiál ba Labarik, ho tema ‘rona ba futuru.’
“Espozisaun fotografia husi labarik ne’e ita labele haree ba nia fotografia sira, maibé haree husi nia padraun, di’ak ka lae? ita tenke haree husi mensajen ne’ebé labarik sira espresa ne’e hanesan sira-nia sentimentu ne’ebé hato’o liuhusi fotografia ne’e. Ida-ne’e tanba ohin sira-nia loron, nune’e liuhusi espozisaun kontinua fó hanoin mai ita atu nafatin tau atensaun no importante ba direitu labarik sira,” Prezidente INDDICA, Dinorah Granadeiro, hateten iha fatin espozisaun, Timor Plaza.
Nia dehan, labarik mak futuru ba nasaun, nune’e bolu atensaun entidade hotu atu tau atensaun atu kuida, promove, proteje, no kontinua haburas labarik sira-nia direitu liuhusi edukasaun no espresa sentimentu liuhusi saida de’it mak iha.
Iha biban hanesan, Reprezentante UNICEF, Patrizia DiGiovanni, konsidera, loron ohin importante tebes no previlejiu ba labarik sira, tanba sira halo preparasaun no ohin bele aprenzenta espozisaun fotografia.
“Ohin loron ne’e importante tebes la’ós de’it ba UNICEF, maibé ba labarik sira iha mundu tomak, ita labele iha de’it loron-ida iha ne’ebé ita rona ba labarik sira. Ita tenke rona ba labarik sira loroloron, tanba ne’e mak priviléjiu boot tebes ba ha’u atu hamutuk ho joven sira-ne’e. Ne’e inspirasaun ne’ebé loos, sira halo serbisu ne’ebé di’ak liu fali ha’u. Ha’u hakarak agradese ba Timor Plaza tanba oferese fatin furak ida-ne’e mai ami. Ida-ne’e fó oportunidade ba ita atu halo tuir duni hodi aumenta joven sira-nia lian,” nia tenik.
Nia nota, espozisaun fotografia ida-ne’e importante atubele espresa labarik sira-nia kreatividade maibé presiza estabelese fatin ida hodi joven labarik bele ko’alia sai no hakilar sai sira-nia sentimentu tomak.
“Ha’u hein bainhira mak ami kria fatin ba joven sira atu ko’alia, katak imi la ko’alia de’it, ita presiza hakilar. Ha’u hakarak rona hakilar no ha’u hatene katak imi sei halo ida-ne’e ho respeitu no ha’u hatene katak imi sei halo ida-ne’e kona-ba imi, maibé ha’u hakarak duni joven sira atu iha fatin atu hatudu sira-nia an. Fó hatene ami saida mak importante ba sira atu nune’e ita bele hametin sira la’ós de’it ba futuru,” nia katak.
Notísia relevante : Departamentu Komunikasaun Sosiál UNTL realiza espozisaun fotojornalizmu
Fotografia hamutuk 35 husi labarik na’in-16 ho idade entre tinan 14-18, hatudu labarik sira-nia hanoin kona-ba progresu balun husi direitu labarik nian iha Timor-Leste, no atu hato’o sira-nia preokupasaun kona-ba asuntu balun ne’ebé difikulta sira atu goza sira-nia direitu sira.
Liuhusi espozisaun, labarik sira halo liután apelu ida ba adultu sira iha Governu, iha komunidade no iha uma atu ajuda rezolve kestaun sira hanesan traballu infantíl no poluisaun.
Fotografia sira dezenvolve hafoin workshop semana ida, ne’ebé fotógrafu profisionál, Bernardino Soares hamutuk ho ekipa labarik sira, ho abilidade sira atu uza fotografia hodi hasa’e konxiénsia ativamente kona-ba labarik sira-nia direitu.
“Fotografia sira ne’ebé maka hatudu talentu, imajinasaun no kreatividade ne’ebé maka ami-nia oan sira iha. Fotografia sira mós sai hanesan lembransa ida ba parte interesada sira atu haree didi’ak no rezolve ho urjente obstákulu barak ne’ebé impede labarik sira atu goza direitu báziku sira hanesan direitu ba edukasaun, direitu ba ambiente ne’ebé moos no seguru no direitu atu halimar no sai labarik,” Reprezentante UNICEF, salienta.
Desde tinan 1989, loron mundiál ba Labarik komemora globalmente iha loron 20 novembru hodi marka aniversáriu husi loron ne’ebé líder mundiál sira adota Konvensaun kona-ba Direitu Labarik iha tinan 1989. Loron ne’e aprezenta oportunidade ida atu destaka kestaun krítiku sira ne’ebé afeta labarik sira nia moris no apoia envolvimentu labarik sira nian nu’udar defensor ba sira-nia direitu rasik.
Atu komemorasaun sira tinan ida-ne’e nian, UNICEF fó sai relatóriu globál ida kona- ba estatutu Labarik sira-nian iha mundu ba tinan 2024: futuru infánsia nian iha mundu ida ne’ebé ho mudansa, ne’ebé fó sai forsa globál boot sira ne’ebé fó impaktu ba labarik sira-nia moris, agora no iha futuru. Forsa globál boot sira-ne’e maka mudansa demográfika ne’ebé lalais, krize klimátika no ambientál sira, inklui teknolojia sira ne’ebé avansadu.
Relatóriu ne’e detallu katak iha tinan 2050, forsa globál tolu ne’e iha impaktu pozitivu no negativu ne’ebė signifikativu ba labarik sira no sira-nia moris. Hanesan ezemplu, relatóriu ne’e hateten katak to’o tinan 2050-2059, labarik barak liu dala-ualu sei hetan espozisaun ba laloran manas maka’as, dala-tolu liu ba inundasaun mota nian ne’ebé maka’as, no kuaze dala rua liu ba inséndiu ai-laran ne’ebé maka’as, kompara ho tinan 2000.
Relatóriu ne’e subliña importánsia atu foka ba salvaguarda direitu labarik nian hanesan trasa iha Konvensaun Nasaun Unida nian kona-ba Direitu Labarik liuhusi investe iha edukasaun, serbisu sira, no sidade sira ne’ebé sustentável no reziliente ba labarik sira. Habelar reziliénsia klimátika iha infraestrutura, teknolojia, servisu esensiál sira, no sistema apoiu sosiál sira. Fornese konetividade no dezeñu teknolojia seguru ba labarik hotu-hotu.
Jornalista : Osória Marques
Editora : Julia Chatarina




