iklan

HEADLINE, SAÚDE

MS propoin adisionál millaun $37 ba programa haat

MS propoin adisionál millaun $37 ba programa haat

Ministra Saúde, Elia dos Reis Amaral.Imajen Tatoli/Egas Cristovao

DILI, 07 Agostu 2025 (TATOLI)—Ministériu Saúde propoin orsamentu adisionál hamutuk millaun $37 hodi prevee ba programa fortalesimentu dezenvolvimentu instituisionál, atensaun saúde primária, sekundária no tersiária.

Ministra Saúde, Elia dos Reis Amaral, hatete ministériu simu envelope fiskál ba 2026 hamutuk millaun $69, ne’ebé hetan redusaun ba dois mill resin

“Bainhira ita hetan redusaun ba alokasaun orsamentu, siginifika ita sei hetan dezafiu maka’as liu tan, oinsá ita bele halo melloramentu ba prestasaun”, dehan nia ba jornalista sira iha ministériu finansa, kinta-ne’e.

Nia hatutan adisionál sei aloka ba saláriu vensimentu, bens servisu, kapitál menór, kapitál dezenvolvimentu, maibé esensiál liu mak sei prevee ba programa haat.

Pedidu adisionál ne’e nia dehan seidauk hetan aprovasaun tanba sei haree prioridade sira seluk, depois mak informa ba ministériu.

Saláriu vensimentu, membru governu ne’e dehan presiza adisionál hodi valoriza profisionál saúde sira ne’ebé servisu tinan barak nia laran.

“Sira seidauk iha oportunidade, seidauk eleva ba progresaun kareira. Enkuadramentu hahú tinan-ne’e, hahú ho persentajen ne’ebé mak akumula três mill resin, sira ne’ebé mak servisu tinan naruk ona iha Ministériu Saúde sei hetan progresaun, ita servisu hamutuk ho parte Funsaun Públika nian, entaun ida-ne’e mak progresaun kontínua ba 2026, mak ita presiza adisional”, akresenta.

Nia dehan ministériu ezekuta ona Orsamentu Jerál Estadu 2025 hamutuk pursentu 48 no garante sei ezekuta to’o pursentu 90 iha fulan-Dezembru 2025.

“Ministériu Saúde ezekuta tuir programa oinsá hadi’a di’ak liutan ba prevensaun sira iha Timor-Leste, dahuluk haree ba issu saúde públika, ita-bo’ot sira akompaña saúde públika iha programa ne’ebé mak ita atinje maka’as, ohin mós ita foka ona katak iha risku mak oinsá ita bele halo ba ezekusaun ne’e rasik. Tinan 2024 ou bele haree ba entrada Governu, ita prekupa katak, tanbasá ita-nia inan feto sira hetan moras kankru, ita hahú kedas ho vásina”, nia esplika.

Nia agradese tanba Timor-Leste hetan ona sertifikasaun Malaria, ida-ne’e mós parte ba ezekusaun orsamentu ne’e rasik.

Notísia relevante: MS prevee rihun $350 reabilita sentru saúde sira iha TL 

Jornalista       : Felicidade Ximenes

Editora           : Rita Almeida

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!