iklan

KAPITÁL, POLÍTIKA

Konsellu Imprensa atribui karteira profisionál ba jornalista estajiáriu na’in-10

Konsellu Imprensa atribui karteira profisionál ba jornalista estajiáriu na’in-10

Konsellu Imprensa atribui karteira profisionál ba jornalista estajiáriu na’in-10 ne’ebé mai husi mídia online, imprime no eletrónika, sesta (23 Dezembru 2025). Imajen/Espesiál.

DILI, 23 Dezembru 2025 (TATOLI)—Konsellu Imprensa, sesta (23 Dezembru 2025) ne’e, atribui karteira profisionál ba jornalista estajiáriu na’in-10 ne’ebé mai husi mídia online, imprime no eletrónika.

“Jornalista estajiáriu na’in-10 kosege ramata ona períodu estajiu no pasa ezame kompeténsia jornalístika nian. Prosesu ida-ne’e hatudu dedikasaun esforsu no mós seriedade husi ita-boot sira hotu nia profisaun,” Prezidente Konsellu Imprensa, Antonio Cesar Moniz Mali, hateten iha nia diskursu iha serimónia atribui karteira profisionál ba jornalista estajiáriu iha salaun Konsellu Imprensa, Quintal Boot.

Nia esplika, haree husi faze ida-ne’ebé jornalista sira hala’o husi inisiu to’o ohin loron, espera katak atribuisaun karteira profisionál ida-ne’e la’ós de’it rekoñesementu formál, maibé nu’udar fiar no konfiansa no responsabilidade ne’ebé jornalista ida-idak iha.

“Iha Timor Leste imprensa ne’e importante tebes atu hametin demokrasia garante liberdade espresaun no asegura katak povu simu informasaun ne’ebé mak loos, tanba ne’e kumprimentu ka aktu kode etika jornalista nian, tenke sai fundamentu prinisipal ida iha servisu ita-boot sira-nian loro-loron,” nia dehan.

Nia relata, kode etika la’ós atu limita liberdade imprensa maibé tane dignidade profisaun no proteje konfiansa públiku nian, jornalista sira presiza serbi ho independénsia exatidaun ekilibriu no responsabilidade.

“Iha era dijitál ohin loron, banhira informasaun sira espalla lalais tebes, dezafiu boot liu mak oinsá ita bele kontinua halo verifikasaun halo servisu kualidade, halo desizaun no integridade ba ita-nian publikasaun sira,” nia dehan.

Iha fatin hanesan, Sekretariu Estadu Komunikasaun Sosial, Expedito Dias Ximenes, hateten karteira profisionál ne’ebé ohin atribui ne’e husi ita-boot sira-nia esforsu sira, tanba Konsellu Imprensa hanesan órgaun ne’ebé iha kompeténsia tomak atu fó karteira profisionál ba orgaun komunikasaun sosial ba jornalista sira-ne’e baze ba profisionalizmu ne’ebé hatudu durante iha jornalista sira-nia servisu fatin ida-idak.

“Governu fó apoiu totál ba iha kapasitasaun formasaun ba jornalista  sira, entaun jornalista ida dalabarak ema halo komparasaun oinsá diferensa entre jornalista ida ho mídia oficer ida. Agora jornalista mak ema-ne’ebé mak loro-loron kolleta hakerek edisaun fó sai iha meiu komunikasaun sosial, ida-ne’e mak definisaun jornalista. Bainhira atu hetan ida-ne’e presiza ita-nia profisinalizmu liuhusi entervista ne’ebé mak konsellu imprensa fó,” nia dehan.

Nia haktuir,k arteirra profisionál la’ós rekoñesementu normál, ne’ebé Estadu papel jornalista nian liu-liu oinsá papel importante iha prosesu kontrusaun ba Estadu.

“Governu liu husi SEKOMS konsidera mídia hanesann parseiru estratéjiku ba iha prosesu dezenvolvimentu nasaun. Jornalista profisionál ne’ebé mak iha karteira profisionál mak sinal ida katak ita-nia servisu la’o tuir padraun étika lei no responsabilidade,” nia hateten.

Entertantu, lista jornalista estajiáriu ne’ebé mak simu karteira profisionál mak jornalista husi Agência TATOLI, I.P mak Maria Auxilaidora F. Ximenes, Felicidade da Costa no Camilio de Sousa, jornalista husi RTTL, E.P mak Joanita da Silva Corte-Real, jornalista LUSA mak Domingos Piadade Freitas, jornalista The Dili Weekly mak Celestina Soares de Oliveira, jornalista Media Mudansa mak Maria Angelita Sandi Freitas, jornalista GMN mak Jacinta Lemos no jornalista Gardamor TV mak Domingos M. Noreira Soares.

Antes atu simu karteira profisionál, jornalista hirak ne’e tuir kolókiu fulan ida iha Konsellu Imprensa no tenke liuhusi teste eskrita no ezame kompeténsia ne’ebé halo husi KI.

Lei Komunikasaun Sosiál artigu 16 hateten, atu hetan dalan ba profisaun nu’udar jornalista sei hahú ho estájiu obrigatóriu ida, ne’ebé ramata ho aproveitamentu, ho durasaun fulan-18, 12 no neen, ba sé mak iha ensinu sekundáriu rasik, lisensiatura iha área saida de’it no lisensiatura iha área komunikasaun sosiál.

Tuir artigu 16 iha alinea 1, estájiu profisionál hala’o iha fatin ida órgaun komunikasaun sosiál nian, ne’ebé hodi hakle’an koñesementu tékniku no linguístiku estajiáriu no ho nia rohan hodi fó ba nia koñesementu kona-ba rejime jurídiku ba Komunikasaun Sosiál no direitu no devér ho natureza legál no étika ba profisaun jornalista.

Iha alinea 2 haktuir, jornalista ida ho esperiénsia tinan-lima liu iha profisaun ne’e, sei tuir estajiáriu, ne’ebé mak responsavel ba orientasaun estájiu.

Jornalista : Felicidade Ximenes

Editór       : Cancio Ximenes

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!