iklan

INTERNASIONÁL, HEADLINE, POLÍTIKA

Parlamentu Japaun reeleje Sanae Takaichi nu’udar primeira-ministra

Parlamentu Japaun reeleje Sanae Takaichi nu’udar primeira-ministra

Primeira-Ministra Japaun nian, Sanae Takaichi. Imajen The New York Time.

DILI, 19 Fevereiru 2026 (TATOLI) – Parlamentu Japaun nian, kuarta ne’e hili fila-fali Sanae Takaichi nu’udar primeira-ministra Japaun bainhira Dieta konvoka sesaun espesiál ida hafoin vitória istóriku hosi nia Partidu Demokrátiku Liberál iha eleisaun Kámara Reprezentante sira nian iha loron 08 fulan-Fevereiru.

Nia forma Gabinete foun ida, hodi mantein ministru sira hotu hosi anteriór ne’ebé hetan ona klasifikasaun aprovasaun sólidu dezde nia lansamentu iha Outubru bainhira nia sai hanesan primeira-ministra feto dahuluk nasaun nian.

Takaichi, koñesida ho nia hanoin sira ne’ebé maka’as kona-ba defeza no seguransa, hetan apoiu maioria ho votu 354 iha kámara baixa, ne’ebé maka kontrola hosi nia koligasaun iha podér.

Iha Kámara Konselleiru sira nian, ne’ebé mak iha podér mantein iha minória, nia eleitu nu’udar primeira-ministra iha segunda volta hodi manán votu 125 hasoru votu 65 ba Junya Ogawa, xefe hosi partidu prinsipál opozisaun nian.

Ministru Negósiu Estranjeiru Toshimitsu Motegi, Ministru Finansa Satsuki Katayama no Ministru Defeza Shinjiro Koizumi mantein sira-nia pasta, sira iha tempu ne’ebé iha presaun atu hamenus todan fiskál sira ba umakain sira ne’ebé hetan impaktu hosi inflasaun, aat liután relasaun sino-japunés sira no ambiente seguransa ne’ebé maka’as ne’ebé nesesita gastu barak liután ba defeza.

Iha mudansa ki’ik ida ba nia ezekutivu, LDP konsidera atu nomeia eis-ministru indústria nian Yasutoshi Nishimura, ne’ebé envolve iha eskándalu fundu nian ne’ebé maka’as, nu’udar xefe sede estratéjia eleitorál foun, tuir fonte ida ne’ebé hatene kona-ba asuntu ne’e.

“Ha’u laiha intensaun atu trata ida-ne’e hanesan xeke mamuk ida,” Takaichi hatete iha konferénsia imprensa ida hafoin nia reeleisaun, hodi refere ba LDP ne’ebé asegura liu dois tersus hosi kadeira sira iha kámara baixa, marjen ida ne’ebé permite atu rejeita kámara superiór hodi dudu proposta lei sira.

“Ami sei kontinua buka kooperasaun hosi partidu opozisaun sira ne’ebé iha pozisaun ida ne’ebé haree ba oin hodi realiza polítika sira,” nia hatutan.

Takaichi mós hafoun nia kompromisu ba nia polítika fiskál “responsável maibé agresivu” no hatete katak nia planeia atu rona konkluzaun interinu ida antes bailoron hosi “konsellu nasionál” entre partidu sira kona-ba suspensaun tinan rua hosi impostu konsumu nian ba sasán ai-han no hemu nian.

Iha eleisaun, partidu sira iha podér no opozisaun sira fó-sai ona ideia atu hamenus impostu pursentu 8 ba ai-han no hemu sira, tantu temporáriu ka permanente.

Ho apoiu públiku ne’ebé aas, Takaichi parese atu avansa ho prioridade polítika sira ne’ebé nia hatete katak bele “fahe opiniaun públiku” durante sesaun parlamentár loron 150 to’o loron 17 fulan-Jullu.

Takaichi mós espresa nia hakarak atu altera Konstituisaun pasifista pós-funu nian, objetivu ne’ebé LDP iha kleur ona, hodi hatete katak partidu sei “serbisu maka’as” ba nia revizaun.

Maske nune’e, ba kualkér revizaun ba lei supremu, ho proposta sira ne’ebé presiza apoiu hosi dois tersus hosi lejizladór sira iha kámara rua parlamentu nian molok tau iha referendu nasionál ida.

Enkuantu tau matan ba nia baze apoiu konservadór, Takaichi tenke jere mós relasaun sira ho Xina iha tensaun sira-nia leet ne’ebé kauza hosi nia observasaun parlamentár sira iha fulan-Novembru ne’ebé sujere katak Japaun bele atua iha kazu atake ida hasoru Taiwan, illa auto-governadu ida ne’ebé reklama hosi Pekin.

Nia governu prontu atu hasa’e kapasidade intelijénsia Japaun nian hodi harii komité intelijénsia nasionál ida hodi hasoru risku seguransa nian ne’ebé aumenta no promulga lejizlasaun anti-espionajen, kestaun ida ne’ebé sensivel.

Maske kampu opozisaun nia prezensa redús maka’as iha kámara baixa, sira-nia líder sira hein atu aumenta presaun ba Takaichi nia governu.

Iha enkontru partidu nian iha loron-kuarta dadeer, Ogawa, xefe hosi Aliansa Reforma Sentrista ne’ebé foin harii, hatete katak nia sei kontra kualkér “altu-liman no delinkénsia hosi partidu jigante sira iha podér”.

Kámara baixa ne’ebé maka’as hili Eisuke Mori, deputadu veteranu LDP nian no eis-ministru justisa nian, nu’udar nia prezidente no Keiichi Ishii, membru ida hosi CRA, nu’udar vise-prezidente.

Ishii hanesan eis-líder ida hosi partidu Komeito, ne’ebé harii CRA iha fulan kotuk ho Partidu Demokrátiku Konstitusionál Japaun nian ba sira-nia membru sira hosi kámara baixa.

Iha Outubru, Komeito hakotu nia parseria tinan 26 ho LDP, ne’ebé hafoin ne’e forma koligasaun foun ida iha ukun ho Partidu Inovasaun Japaun nian iha fulan ne’e nia rohan.

Iha eleisaun jerál, LDP konservadór hetan rekorde 316 hosi kadeira 465 iha kámara baixa, sa’e hosi 198 antes konkursu, ba dala uluk maka partidu ida de’it hetan supermaioria iha era pós-funu nian.

Takaichi konvoka eleisaun lalais ida hodi disolve kámara iha inísiu sesaun Dieta baibain tinan ida-ne’e nian iha loron 23 Janeiru iha tentativa atu kapitaliza avaliasaun aas ba nia Gabinete no hadi’a kampu LDP-JIP nia pozisaun iha kámara baixa.

JIP sentru-direita, ne’ebé koñesidu ho naran Nippon Ishin, hetan kadeira 36, ​​aumenta hosi 34 antes eleisaun.

Líder konjuntu sira hosi CRA demiti hafoin hetan de’it kadeira 49 iha konkursu ba kámara baixa, menus hosi tersu ida hosi 167 ne’ebé nia kaer antes eleisaun, ho Ogawa ne’ebé hili nu’udar líder foun iha semana kotuk hodi hahú renovasaun no mudansa jerasionál hosi partidu.

Notísia relevante: Takaichi Sanae eleita nu’udar primeira-ministra feto dahuluk Japaun nian

Fonte: Kyodonews

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!