iklan

OEKUSI

Populasaun Oekusi, 22% mak seidauk asesu bee-moos ho di’ak

Populasaun Oekusi, 22% mak seidauk asesu bee-moos ho di’ak

Diretór Rejionál Serbisu Água Saneamentu no Ambiente (SAS) Oekusi, José Ili. Imajen TATOLI/Abilio Elo Nini

OEKUSI, 03 Juñu 2026 (TATOLI) – Tuir dadus peskiza husi sensu uma-kain 2025 nian, hatudu populasaun Oekusi 78% maioria asesu ona bee-moos no hela de’it 22% maka seidauk asesu bee-moos ho di’ak, tanba 78% maioria asesu ona, Diretór Rejionál Serbisu Água Saneamentu no Ambiente (SAS) Rejiaun Administrativa Espesiál Oekusi Ambeno (RAEOA), José Ili, fó-sai.

“Maibé ita nafatin iha planu ba futuru oinsá dada bee ba besik tan ba komunidade sira,” nia hateten ba jornalista sira iha Oekusi, ohin.

Notísia relevante:Asuntu bee-rurál iha RAEOA, DNSAS rekomenda pontu prinsipál ualu

Diretór ne’e esplika, husi 22% ne’e, seidauk asesu bee tanba uma-kain 20 to’o 30 balun hela dook husi bee no fatin izoladu, maibé balu utiliza hela bee-posu, no husi parte SAS mós fasilita hela ho karreta tanke baibain fornese ba komunidade sira-ne’ebé presiza.

“Hanesan iha suku Naimeko aldeia Baqui balu seidauk asesu bee-moos, iha sub-rejiaun Nítibe sorin mós hanesan inklui sub-rejiaun Oésilo,” nia hateten.

Kona-ba 78% ne’ebé asesu ona bee-moos, nia orsamentu la’ós maioria mai husi Governu Autoridade RAEOA nian, maibé kontribuisaun mós husi parsériu sira balu, hanesan Organizasaun Naun Governamentál (ONG) sira, implementa projetu bee-moos no saneamentu, ambiente, inklui mós Programa Nasionál Dezenvolvimentu Suku (PNDS).

Maske nune’e, parte SAS kontinua esforsu nafatin, bazea ba dekretu-lei númeru 4/2004, ne’ebé fó podér ba Grupu Jestaun Fasilidade (GMF) no fahe ba sub GMF atu fó asisténsia no akompañamentu ba sistema bee-moos neʼebé autoridade konstrui ona iha área rurál, nune’e parte SAS konsege estabelese ona ekipa GMF 96 iha sentru bee-moos 196 iha territóriu Oekusi.

Notísia relevante:DSAS Oekusi hatuur fatuk inan ba projetu bee-moos fasilita komunidade Fatukenfua

Jestór sub-rejiaun Pássabe, Paulino Marques, antes ne’e rekomenda nafatin ba Autoridade RAEOA atu estabelese barajén ida iha sub-rejiaun Pássabe Bijaela-Sunan, nune’e bele sai fonte prinsipál atu sustena vida agrikultór sira iha tempu bailoron.

Jestór sub-rejiaun Pássabe, Paulino Marques. Imajen TATOLI/Abilio Elo Nini

“Ha’u ko’alia espesifiku ba Pássabe, agrikultór sira hela iha parte rai leten ka foho, enkuandu bee-mota no bee-matan sira iha kraik fali, no suli de’it to’o fulan-Jullu tama Agostu ba leten komesa maran ona, entaun atu asesu ba bee difikuldade ba ami, entaun rekomendasaun antes ne’e ha’u hato’o ona ba Prezidente Autoridade, sei bele estabelese barajén ida iha Bijaela-Sunan, nune’e iha futuru bele sai fonte bee-moos  atu fornese ba populasaun sira no sustenta mós vida agrikultura iha postu Pássabe, espesiál ba suku Abani,” nia hateten.

Notísia relevante:Sensu Fó Fila Fali 2022, populasaun RAEOA aumenta ema na’in-11.772

Entretantu, tuir dadus ne’ebé Agência Tatoli,I.P asesu bazea ba livru 3C, katak sensus populasaun uma-kain 2015, hatudu katak populasaun iha RAEOA, ne’ebé asesu ba bee-matan ne’ebé di’ak, hodi garante protesaun hosi infesaun.

Bee-matan bainbain ne’ebé mak hadi’a ona maka hanesan bee-torneira, posu neʼebé protejida, posu artezianus no halibur udan-been. Fonte ne’ebé mak seidauk hetan protesaun inklui mota, lagoa, belorin no fonte 90-seluk ne’ebé nakloke ba infesaun no bele fahe moras hanesan kolera no dizenteria, ho nune’e hatudu iha mapa estatístika katak iha RAEOA iha suku ne’ebé seidauk asesu bee-matan ho di’ak mak hanesan:

  1. Iha sub-rejiaun Pante Makasar suku Taiboko, hatudu kór-mean signifikan aat-liu, tanba atinje de’it 19.9% mai kraik. Iha sub-rejiaun Nítibe, suku Lela-Ufe, suku Ban-Afi atinje de’it 20-39.9% hatudu katak suku hirak ne’e asesu ba bee-matan ho kondisaun aat uitoan, iha suku Bene-Ufe no Usitako hetan asesu bee-moos ladún di’ak, tanba atinje de’it 40-59.9%. Iha suku Suni-Ufe atinje ona 60-79.9% hatudu katak di’ak uitoan tanba asesu ba bee-matan ho kondisaun moos.
  2. Hosi parte sub-rejiaun Oésilo, suku Usitasa’e atinje de’it 20-39.9% hatudu katak suku ne’e asesu ba bee-matan ho kondisaun aat uitoan, iha suku Bobometo hetan asesu bee-mos ladún di’ak, tanba atinje de’it 40-59.9%, no iha suku Usitaqueno atinje ona 60-79.9% hatudu katak di’ak uitoan tanba asesu ba bee-matan ho kondisaun moos.
  3. Iha sub-rejiaun Pásabe, suku Malelat atinje de’it 20-39.9% hatudu katak suku ne’e asesu bee matan ho kondisaun aat uitoan, iha suku Abani asesu bee-moos ladun di’ak, tanba atinje de’it 40-59.9%
  4. Iha sub-rejiaun Pante Makasar, suku Naimeco no Bobokase hetan asesu bee-mos ladún di’ak, tanba atinje de’it 40-59.9%, no iha suku Cunha, Lifau, Lalisuk no Nipani atinje ona 60-79.9%, hatudu katak di’ak uitoan tanba asesu ba bee-matan ho kondisaun moos, no suku Costa de’it mak asesu ona bee-matan ho kondisaun moos no di’akliu tanba atinje 80-100%.

Jornalista: Abílio Elo Nini

Editór: Rafael Ximenes de A. Belo

 

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!