iklan

EKONOMIA, HEADLINE

MAPPF diskute preparativu ba orsamentu 2025 iha kada diresaun

MAPPF diskute preparativu ba orsamentu 2025 iha kada diresaun

Sekertáriu Estadu Peska, Domingos da Costa dos Santos. Imajen Tatoli/Francisco Sony

DILI, 15 Abríl 2024 (TATOLI) – Ministériu Agrikultura, Pekuária, Peska no Floresta (MAPPF) realiza mini enkontru ho diresaun-jerál sira iha ministériu hodi diskute kona-ba preparativu ba planu orsamentu 2025 nian, nune’e bele hatene prioridade saida maka diresaun sira hakarak halo iha tinan oin.

“Enkontru ne’e ita ezije diresaun hotu-hotu atu aprezenta ida-idak ninia planu orsamentu ba tinan 2025 nian, nune’e ita bele halo diskusaun ida di’ak liután”, Sekretáriu Estadu Peska, Domingos dos Santos, hateten iha salaun enkontru MAPPF-Comoro, ohin.

Sekretáriu Estadu ne’e haktuir katak iha aprezentasaun planu orsamentu 2025 nian ne’e Diresaun-Jerál Peska aprezenta ona sira-nia planu orsamentu ho totál millaun $114-resin.

“Ha’u konsidera orsamentu ne’e boot, tanba ne’e ha’u husu ba Diresaun Peska atu haree fali sira-nia totál. Tenke halo internalmente fali diskusaun ida di’ak, nune’e bele hatuur kestaun sira hodi bele rezolve uluk asuntu prioritáriu ba 2025 nian. Orsamentu millaun $114-resin ne’ebé Diresaun-Jerál Peska aprezenta daudaun ne’e ne’e la’ós ba tinan ida nian de’it, maibé orsamentu ne’e diresaun tau ona iha planu ba tinan lima nia laran. Husi totál orsamentu ne’e maka kada tinan sira sei uza tuir planu ne’ebé trasa ona”, esplika.

Membru Governu ne’e salienta katak planu orsamentu 2025 ne’e presiza tau duni ba kestaun prioridade sira, nune’e bele kontinua polítika ida hodi haree ba konstrusaun portu, kontinua sosa ró indústria, prepara polítika hodi fó nafatin apoiu ba peska, dezenvolve setór akuakultura, kontinua estabelese sentru viveiru ikan sira, nune’e bele fó tulun ba komunidade haki’ak-na’in sira iha territóriu.

“Iha área akuakultura, komunidade iha vontade hakarak dezenvolve área ne’e, maibé presiza iha investimentu ida maka’as. Planu ba 2025 presiza atu instala tan sentru viveiru iha fatin ne’ebé seidauk iha, nune’e bele kontinua tulun komunidade sira iha territóriu. Nune’e, mehi ministériu nian hakarak ema ida bele han iha kilograma 10 kada tinan ne’e bele akontese hodi redús má nutrisaun”, nia informa.

Notísia relevante: Eziste sentru viveiru ikan hamutuk 12 iha munisípiu lima

Relembra katak alokasaun orsamentu ba MAPPF iha 2024 hamutuk $30.694.052. Hosi montante ne’e ba saláriu no vensimentu $9.426.841, bens no servisu $9.284.942, transferénsia públika $459.007, kapitál menór $4.827.575 no kapitál dezenvolvimentu $6.695.687.

Husi verba ne’e aloka ba progama funsionamentu no dezenvolvimentu instituisionál $8.212.465, programa jestaun sustentável rekursu naturál, utilizasaun no konservasaun $947.552, programa prosesamentu pós-kolleta, armazenamentu asesu ba merkadu no agregasaun $918.280, programa aumenta produtividade no produsaun $20.615.755

Jornalista: Tomé Amado

Editora: Maria Auxiliadora

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!